Työsuhteet yrityskaupoissa

24.10.2024

Osakekaupassa yhtiön osakkeenomistaja myy osakeyhtiön määräysvaltaan oikeuttavia osakkeita toiselle osapuolelle. Vaikka osakkeenomistaja vaihtuu, yhtiön työntekijöiden työnantajayritys pysyy ennallaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan liiketoimintakauppaa, erityisesti ”liikkeen luovutusta”, jossa myyjänä toimii yhtiö ja ostajana toinen yritys. Kun liiketoimintakokonaisuus siirtyy uudelle yritykselle, myös siihen liittyvien työntekijöiden työnantaja vaihtuu.

 

Työsopimuslain mukainen liikkeen luovutus

Työsopimuslain mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.

Liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle. Liikkeen luovutus ei siten vaikuta työsuhteisiin, vaan ne siirtyvät sellaisinaan.

Vastuu työntekijöiden palkoista ja muista saatavista 

Ostajan on tärkeää muistaa, että työsopimuslain mukaan hän on yksin vastuussa kaikista työsuhteeseen liittyvistä saatavista, jotka erääntyvät liikkeen luovutuksen jälkeen, riippumatta siitä, milloin nämä saatavat on ansaittu. Tämä tarkoittaa, että ostaja on vastuussa esimerkiksi myöhemmin maksettavista vuosilomapalkoista ja lomarahoista, vaikka lomapäivät olisivat kertyneet ennen luovutusta.

Ennen luovutusta erääntyneistä työntekijän palkka- tai muista työsuhteeseen liittyvistä saatavista vastaavat sekä luovuttaja että luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Tällöin työntekijä voi halutessaan vaatia aiemmin maksamatta jääneitä palkkasaataviaan myös uudelta omistajalta. Myyjä on kuitenkin ostajalle vastuussa näistä saatavista, ellei asiasta ole sovittu toisin. Näin ollen, vaikka ostajan on maksettava työntekijälle hänelle kuuluvat saatavat, hän voi vaatia vastaavaa korvausta myyjältä.

Myöhemmin maksettavaksi erääntyvät saatavat olisi hyvä kartoittaa etukäteen jo ennen yrityskaupan tekemistä ja huomioida kauppahinnassa. Liikkeen luovutuksen osapuolet voivat sopia, että erääntymisen sijaan kriteerinä on etuuden kertyminen. Tapana on sopia, että myyjä ottaa vastattavakseen liikkeen luovutushetkeen asti kertyvät työntekijän saatavat (esim. lomapalkka, ylityökorvaus ja bonus) niiden erääntymisestä riippumatta. Myyjän vastattavaksi otettavista asioista on muutenkin tapana sopia kattavasti kauppakirjassa.

Liikkeen luovutus ei toimi irtisanomisperusteena

Liikkeen luovutus itsessään ei ole työsuhteiden irtisanomisperuste, eikä työnantaja voi vaatia työntekijöitä suostumaan työsopimusten ehtojen muutoksiin sen perusteella. Myös sellainen työehtosopimus, jota sovellettiin ennen liikkeen luovutusta, sitoo uutta työnantajaa sopimuskauden päättymiseen asti.

Jos joukossa on työntekijöitä, joiden kanssa ei ole laadittu kirjallisia työsopimuksia, ostajan on järkevää laatia olemassa olevat työsopimukset kirjalliseen muotoon. Tulevissa riitatilanteissa voi olla haastavaa selvittää vanhalta työnantajalta työsopimuksen yksityiskohtia, jos työntekijä väittää jotain olevan sovittu. Siksi työsopimusten sisällön ja työsuhteiden ehtojen selvittäminen on suositeltavaa jo ennen yrityskaupan toteuttamista.

Tiedottaminen liikkeen luovutuksesta ja velvollisuus vuoropuheluun (Yhteistoimintalaki)

Sekä myyjän että ostajan on tiedotettava henkilöstöryhmien edustajia luovutuksen (suunnitellusta) ajankohdasta, syistä, työntekijöille aiheutuvista seurauksista sekä mahdollisesti suunnitteilla olevista toimenpiteistä, jotka koskevat työntekijöitä. Käytännössä on hyvä tiedottaa myös itse luovutuksen piirissä olevia henkilöitä sekä muutakin henkilöstöä.

Myyjän on annettava tiedot ajoissa ennen luovutusta. Luovutuksen syynä voi olla esimerkiksi liiketoiminnan tehostaminen. Työntekijöille tämä tarkoittaa yleensä sitä, että he siirtyvät uudelle työnantajalle vanhoina työntekijöinä, ja myös työntekopaikka voi muuttua. Vaikka siirtyvillä työntekijöillä ei ole oikeutta vastustaa liikkeen luovutusta tai pysyä aiemman työnantajan palveluksessa, heillä on työsopimuslain 7:5 mukaisesti erityinen oikeus irtisanoa oma työsopimuksensa.

Ostajan on annettava vastaavat tiedot viikon sisällä luovutuksesta. Ostajalla on myös velvollisuus käydä vuoropuhelua. Henkilöstön edustajille on annettava mahdollisuus esittää kysymyksiä, ja niihin on vastattava. Jos liikkeen luovutuksesta ennakoidaan aiheutuvan muita henkilöstövaikutuksia tai jos suunnitteilla on työvoimavähennyksiä, on järjestettävä erilliset yhteistoimintaneuvottelut. Yhteistoimintalaista on oma kirjoitus kotisivuillamme.

Työntekijöiden irtisanominen tai työsuhteen ehtojen muuttaminen

Liikkeen luovutus ei tarjoa erityistä suojaa työntekijöille sen jälkeen, kun luovutus on tapahtunut. Uusi työnantaja voi pian luovutuksen jälkeen alkaa järjestellä yrityksen toimintaa uudelleen, mikä voi johtaa tuotannollisiin ja taloudellisiin irtisanomisperusteisiin. Näiden perusteiden olemassaoloa arvioidaan samalla tavalla kuin muissakin tilanteissa. Liikkeen luovutus ei siis vaikuta irtisanomisperusteiden olemassaoloon. On erittäin tärkeää huomata, että mahdollisissa irtisanomisissa perusteena tulee olla toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuva työn olennaisen ja pysyvän väheneminen, ei itse liikkeen luovutus.

Kun ostajalle siirtyy uusia työntekijöitä liikkeen luovutuksen myötä, näiden työntekijöiden työsuhteen ehdot voivat erota aikaisempien työntekijöiden ehdoista. Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu saattaa vaatia työsuhde-ehtojen yhdenmukaistamista, jolloin voi syntyä tarve neuvotella ehtojen muuttamisesta työntekijöiden kanssa.

Liiketoiminnan ostaminen konkurssipesältä

Mikäli kyse on konkurssipesältä ostettavasta liiketoiminnasta, sovelletaan tilanteessa hieman erilaisia sääntöjä. Tällöin luovutuksensaaja ei normaalisti vastaa ennen luovutusta erääntyneistä saatavista. Vastuu voi kuitenkin seurata, mikäli luovutuksen vastaanottavassa liikkeessä määräysvaltaa käyttävät tai käyttäneet henkilöt ovat samoja kuin konkurssiin asetetussa.

 

Jari Sotka
Asianajaja, MBA

Puh. 040 544 0610
[email protected]  

Asianajotoimisto Amos Oy
www.amoslaki.fi

Kirjoittaja on toiminut lakimiehenä ja asianajajana yli 25 vuotta keskittyen koko työuransa ajan pienten ja keskisuurten yritysten oikeudellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen.