- Avopuolisolla ei ole lakisääteistä perintöoikeutta.
- Avopuolisolla ei ole lakisääteistä oikeutta perintöön. Jos avopuolison hyväksi ei ole tehty testamenttia, on hänen asema suojaton.
- Perintöön ovat oikeutettuja kuolleen henkilön rintaperilliset eli kuolleen henkilön lapset. Jos niitä ei ole, seuraavana perinnön saa vainajan aviopuoliso, vanhemmat ja vanhempien vanhemmat.
- Testamentin avulla avopuoliso voidaan asettaa perinnönjaossa samalle tasolle kuin muut testamentinsaajat
Voiko avopuoliso periä ilman testamenttia?
Avopuoliso ei vertaudu perinnönjaossa aviopuolisoon. Avopuolisolla ei siis ole oikeutta perintöön perinnönjaossa, mikäli hänen hyväkseen ei ole tehty testamenttia.
Kuolemantapauksen johdosta suoritetaan avopuolison tai kuolleen avopuolison perillisen vaatimuksesta omaisuuden erottelu, eli kummankin osapuolen omaisuus erotellaan omistussuhteiden mukaisesti.
Mitä puolisovähennys tarkoittaa?
Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heitä kohdellaan perintöverotuksessa kuten aviopuolisoita. Näin ollen avoleski maksaa avopuolisolta testamentilla saamastaan omaisuudesta perintöveroa siten kuin avioleski. Tällainen verotus on kuuluu alhaisempaan veroluokkaan.
Näin turvaat avopuolison aseman kuolemantapauksessa
Avopuolison hyväksi kannattaa tehdä testamentti, jolloin avopuoliso on perinnönjaossa samassa asemassa, kuin kuka tahansa testamentin saaja. Avopuolison hyväksi tehtyä testamenttia koskevat testamentin yleiset edellytykset, eikä testamentilla voida loukata rintaperillisten lakiosaa. Avopuolisoiden olisikin suositeltavaa tehdä keskinäinen testamentti kuoleman varalta varmistamaan perinnönjaon tahdonmukaisuus. Testamentin osalta on kuitenkin hyvä konsultoida lakimiestä, testamentin pätevyyden ja yksiselitteisyyden varmistamiseksi.
Avoliitto ja kuolema: miten perintö jaetaan avopuolisoiden kesken?
Kuolemantapauksen johdosta suoritetaan avopuolison tai kuolleen avopuolison perillisen vaatimuksesta omaisuuden erottelu, eli kummankin osapuolen omaisuus erotellaan omistussuhteiden mukaisesti.
Avopuolison oikeus toisen omaisuuteen perustuu siis testamenttiin.
Kuka perii, jos puolisoista vain toisella on lapsia?
Jos aviopuolisoista vain toisella on omia lapsia ja lapseton puoliso kuolee ensin, avioleski perii ensin kuolleen lapsettoman puolisonsa. Tällaista oikeutta avopuolisolla ei ole.
Lue lisää perimysjärjestyksestä täältä.
Mikäli taas puoliso, jolla oli lapsia kuolee, perivät kuolleen puolisonsa hänen lapsensa eli rintaperilliset.
Miten avopuolison perintö eroaa aviopuolison perinnöstä?
Avopuoliso voi saada kuolleelta puolisoltaan perintöä ainoastaan testamentin avulla. Lain mukaan aviopuoliso perii ensiksi kuolleen puolisonsa, mikäli ensiksi kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä. Avopuolisolla ei tällaista oikeutta ole.
Avoliitossa olevan avopuolison avoliiton perintövero on pääsääntöisesti myös korkeampi kuin aviopuolison.
Voit lukea lisää siitä, ketkä kuuluvat perikuntaan täältä.
Tarvitseeko kaikki omaisuus ja irtaimisto merkitä testamenttiin?
Testamenttiin voi merkitä osan omaisuudesta tai koko omaisuuden. Erityistestamentti eli legaatti tarkoittaa sitä, että esimerkiksi avopuolisolle on jättänyt testamentilla ainoastaan tietyn yksilöidyn omaisuuden.
Yleistestamentiksi sanotaan testamenttia, jolla jätetään omaisuutta yksilöimattä sitä tarkemmin tietylle taholle. Tällainen testamentti voisi olla esimerkiksi sellainen, että avopuoliso perii testamentilla koko omaisuuden tai määräosan omaisuudesta (esimerkiksi ½ osuuden).
