Osakassopimus kannattaa yleensä laatia, kun osakeyhtiössä on useampia kuin yksi osakkeenomistaja. Osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestykseen otetut määräykset eivät yleensä ole riittäviä kattamaan tai säätelemään yrityksen ja sen omistajien välisiä suhteita tai omistajien keskinäisiä suhteita.
Miksi osakassopimus yleensä laaditaan
Osakassopimuksella sovitaan yleensä osapuolten välisestä yhteistyöstä yhtiön hallinnoimisessa ja johtamisessa sekä liiketoiminnan harjoittamisesta ja kehittämisestä. Tämä yleensä selkeyttää sopijapuolille toisten sopijapuolten näkemyksiä siitä, mihin ollaan sitoutuneita ja miten liiketoimintaa halutaan kehittää. Osakassopimuksella pyritään yleensä myös turvaamaan yhtiön vähemmistöosakkaiden vaikutusmahdollisuuksia yhtiön toiminnassa. Osakassopimuksella ei voida kuitenkaan rajoittaa osakkaan tai yhtiön vastuuta ulkopuolisiin nähden.
Usein törmään asiakkaiden kysymykseen, kannattaisiko heidän laatia osakassopimus vai ei. Toisaalta monille ei ole selvää, mistä osakassopimuksessa voidaan sopia ja mitä niissä yleensä sovitaan. Usein myös ulkopuoliset rahoittajat tai (pääoma)sijoittajat edellyttävät usein rahoituksen tai pääomasijoituksen ehtona, että yhtiöllä ja sen osakkailla on osakassopimus. Usein osakassopimusta laadittaessa joudutaan myös muuttamaan yhtiön yhtiöjärjestystä ja sovittamaan nämä asiakirjat vastaamaan toisiaan.
Osakassopimuksen keskeiset kohdat
Alla on esitelty keskeisimpiä osakassopimusten elementtejä, joiden käyttö ja sisältö vaihtelevat merkittävästi riippuen yhtiön kehitysvaiheesta ja omistuspohjasta. Osakas‐sopimus laaditaan aina tiettyä yritystä ja sen osakkaita varten, joten alla esitettyjen kohtien lisäksi sovitaan yleensä myös muista asioista.
Sopimuksen osapuolina ovat yleensä kaikki osakkeenomistajat tai osa heistä. Myös yhtiö on syytä ottaa sopimuksen osapuoleksi, jos kaikki osakkeenomistajat ovat mukana sopimuksessa. Muutoin yhtiö ei itse tule sidotuksi sopimusjärjestelyyn, mikä voi jatkossa aiheuttaa ongelmia.
Sopimuksen päämäärä ja tavoitteet kannattaa määritellä sopimuksen alkuun sillä se auttaa erimielisyystilanteessa sopimuksen tulkinnassa. Sopimuksen liitteeksi kannattaa myös ottaa yhtiön liiketoimintasuunnitelma. Tämä selventää yhtiön liikeideaa ja sitouttaa osakkaat myös noudattamaan sitä.
Osakkeiden panttauskiellosta tulee myös ottaa määräys osakassopimukseen, jotta näin estettäisiin osakkaiden siirtyminen tarkoitetun omistajapiirin ulkopuolelle. Vaikka osakassopimuksen määräys ei sidokaan vilpittömässä mielessä olevaa panttauksen saajaa, osakkeet pantannut osakkeenomistaja syyllistyy sopimusrikkomukseen ja on näin vahingonkorvausvelvollinen aiheutuneesta vahingosta.
Yhtiön hallinnosta ja toimielinten valinnasta on syytä sopia osakassopimuksessa, sillä yhtiöjärjestyksen määräykset yleensä jättävät suurimpien osakkeenomistajien armoille yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan valinnan. Yleensä sovitaan siitä, että osakkailla on oikeus hallituspaikkaan ja sovitaan tarkemmin mihin hallituksen päätöksiin tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus ja mihin riittää määräenemmistö.
Päätöksenteosta yhtiön hallituksessa tai yhtiökokouksessa. Yleensä sovitaan äänioikeuden käyttämisestä ja esim. enemmistöperiaatteen tiukentamisesta ja suuremman määräenemmistön tai jopa yksimielisyyden vaatimuksesta tietyissä päätöstilanteissa. Lisäksi sovitaan vaikutusmahdollisuudesta avainhenkilöiden valitsemiseen ja palkkaukseen sekä kannustusjärjestelmistä.
Osakkaiden työpanos yhtiössä ja osakkaiden työpanoksestaan saama kompensaatio kannattaa sopia osakassopimuksessa, jotta kaikille sopijapuolille on selvää, ketkä työskentelevät täyspäiväisesti yhtiössä ja ketkä ovat enemmänkin sijoittajia. Usein sovitaan myös osakkaiden vastuualueet yhtiön toiminnasta. Toisaalta myös toimitusjohtajan ja hallituksen välisiä toimivaltasuhteita voidaan määritellä osakassopimuksessa osakeyhtiölain sallimissa puitteissa
Immateriaalioikeudet (IPR) ja tietotaito ja näiden siirtämisestä yritykselle kannattaa sopia. Yleensä tässä sovitaan, että yhtiön toiminnan yhteydessä syntyneet tai syntyvät immateriaalioikeudet, patentit, hyödyllisyysmallit, tekijänoikeudet ja muut aineettomat oikeudet sekä tekninen osaaminen ja tietämys on syntynyt ja syntyy Yhtiölle ja kaikki siihen liittyvät oikeudet säilytetään Yhtiön oikeuksina ja suojataan parhaalla mahdollisella tavalla sovellettavan lain osoittamissa rajoissa. Kaikista Yhtiön projekteista ja toimeksiannoista tulevat mahdolliset immateriaalioikeudet, joita ei ole sovittu siirrettäväksi Yhtiön asiakkaalle tulee jättää Yhtiön käyttöön ja omaisuudeksi, mikäli voimassa oleva lainsäädäntö tämän mahdollistaa. Vastaavat määräykset kannattaa ja tulee ottaa myös työsopimuksiin. Tämän kohdan sisältö vaihtelee huomattavasti yrityksen toimialan ja toiminnan mukaan.
Yhtiön rahoituksesta ja osakepääoman muutoksista sovitaan yleensä osakassopimuksessa. Aloittavien yhtiöiden ja yhtiöiden, joihin tehdään pääomasijoituksia, rahoitusjärjestelyistä sovitaan hyvinkin yksityiskohtaisesti osakassopimuksessa. Vähintään kannattaa sopia siitä, missä määrin osakkeenomistajat ovat velvollisia sijoittamaan yhtiöön pääomaa tai lainaamaan yhtiölle tai antamaan vakuuksia yhtiön puolesta.
Yhtiön varojen jakamisesta tai käyttämisestä lähipiirirahoituksena. Yleensä sovitaan varojenjaon periaatteista tai osakkaille annettavan rahoituksen, kuten osakaslainojen tai ‐vakuuksien ehdoista yms. sovitaan osakkaan vastuuttamisesta, kuten osakkaan velvollisuudesta lisäpanostuksiin (maksullinen osakeanti, vakuudet tms.), yhtiön oman pääoman tason vaarantuessa tms.
Osingonjaosta ja osingonjakopolitiikasta kannattaa sopia osakassopimuksessa. Varsinkin aloittavissa yhtiöissä on tavanomaista sopia, että yhtiö ei jaa osinkona ensimmäisinä toimintavuosinaan ja että jatkossa osinkoa jaetaan tietty osuus vuotuisesta voitosta tai jaettavissa olevista voittovaroista.
Uusien osakkaiden liittymisestä yhtiöön ja ehdoista sekä menettelytavoista, joilla se on mahdollista, voidaan sopia osakassopimuksessa. Mikäli osakassopimus laaditaan tilanteessa, jossa yhtiöön on liittymässä uusia osakkaita, tulee järjestelyssä ottaa huomioon uusien osakkaiden ja vanhojen osakkaiden väliset suhteet ja toisaalta molempien tahojen suhteet itse yhtiöön.
Kilpailukielto ja salassapitovelvollisuus. Yleensä osakkaat sitoutuvat olemaan kilpailematta yhtiön kanssa ja että he eivät mene osakkaaksi tai muutoin toimi yhtiön kanssa kilpailevassa yrityksessä. Salassapitositoumus yhtiöön ja sen toimintaan liittyvistä tiedoista otetaan yleensä osakassopimukseen. Nämä tulee vahvistaa sopimussakolla.
Osakkaan yhtiöstä eroaminen ja sen vaatimat menettelytavat on syytä sopia osakassopimuksessa. Yleensä rajoitetaan myös mahdollisuutta luovuttaa yhtiön osakkeita muille kuin nykyisille osakkeenomistajille.
Osakkeiden myynti. Menettelytavoista silloin, kun yhtiön osakekanta tai määräysvalta on tarkoitus siirtää ulkopuoliselle ostajalle, tulee myös sopia osakassopimuksessa. Yleensä sovitaan, että hallitus tai jotkut osakkaat voivat neuvotella yhtiön koko osakaskannan myynnistä ja jos tietty määräosa (2/3 tai 4/5 tms.) osakkaista kannattaa osakkeiden myyntiä, on muilla osakkailla myötämyyntivelvollisuus samaan osakekohtaiseen hintaan ja samoilla ehdoilla. Vastaavasti vähemmistöosakkaita turvataan yleensä myötämyyntioikeudella, eli näillä on oikeus myydä omat osakkeensa ostajalle samaan hintaan ja vastaavilla ehdoilla, kuin määräysvallan myyneillä osakkailla.
Lunastuslauseke. Osakassopimuksessa tulee aina sopia osakkeiden lunastusmenettelystä ja lunastushinnasta. Näihin järjestelyihin liittyy yleensä myös yhtiöjärjestykseen otettava lunastuslauseke ja suostumuslauseke osakkeiden hankkimiseksi sekä mahdollinen yhtiön oikeus lunastaa omia osakkeitaan. Lunastettavien osakkeiden hinta tulee määritellä selkeästi tai määritellä selkeä laskentakaava, jolla lunastushinta lasketaan. Yleensä olen suositellut menettelyä, jossa sovitaan laskentaperusteista ja erimielisyystilanteessa riippumaton KHT tilintarkastaja määrittelee hinnan annetun laskentaperusteen mukaan ja osapuolet sitoutuvat tähän tulokseen. Pelkkä käyvän arvon käyttäminen johtaa varmasti pitkälliseen riitaan.
Erimielisyyksien ratkaisumekanismit ja vahingonkorvausvelvollisuus kannattaa sopia osakassopimuksessa esimerkiksi välimiesmenettelyä noudattaen tai muulla nopealla ja ei‐julkisella menettelytavalla.
Soita 010 299 5090 . Varaa ilmainen alkukartoitus
Osakassopimuksen rikkominen
Osakassopimukseen sovelletaan sopimusoikeuden yleisiä periaatteita. Tärkein niistä on sopimusvapauden periaate. Se tarkoittaa, että tällaiset sopimukset ovat lähtökohtaisesti osapuolia sitovia. Sopimuksen rikkominen merkitsee sopimusrikkomusta. Siitä saattaa puolestaan seurata vahingonkorvausvelvollisuus ja oikeus purkaa osakassopimus.
Sopimussakko. Kun esimerkiksi äänestyssopimuksen rikkomisesta mahdollisesti seuraavan vahingon määrän osoittaminen on erittäin vaikeaa, osapuolet sopivat usein sopimussakosta, joka on luonteeltaan etukäteen sovittu vahingonkorvaus. Sopimusta rikkoneen sopijapuolen on ainakin pääsääntöisesti suoritettava sovittu sopimussakko, vaikka loukattu osapuoli ei voisikaan osoittaa tarkkaa vahingon määrää. Voidaan myös sopia siitä, onko sopimussakko lopullinen korvaus vai voidaanko normaaleilla vahingonkorvausta koskevilla perusteilla vaatia sopimussakon lisäksi korvattavaksi muukin vahinko.
Sopimussakkolausekkeella pyritään tyypillisesti sopimusrikkomuksia ennalta ehkäisevään vaikutukseen, ja se toimiikin tällaisena yleensä varsin hyvin. Lausekkeesta saattaa rikkomustilanteessa kuitenkin tulla vaikeasti tulkittava riidan kohde. Riitelyn tarve voi vähentyä, jos sopimussakkolausekkeen laukeaminen edellyttää sopimusrikkomuksen olennaisuutta tai muuta kynnystä ja loukatun osapuolen tulee välittömästi huomauttaa sopimusrikkomuksesta. Tässä voidaan antaa rikkoneelle myös lyhyt määräaika korjata rikkomuksensa.
Mallisopimukset ja osakassopimuksen laatiminen
Osakassopimuksen laatimiseksi on olemassa monia mallisopimuksia, ohjeita ja tarkistuslistoja. Osakassopimukset laaditaan kuitenkin aina yksittäisen yrityksen ja sen omistajien yksilöllisiä tarpeita varten, joten mallisopimukset eivät sellaisenaan koskaan sovellu allekirjoitettaviksi. Sen sijaan nämä ovat hyödyllisiä oikein käytettynä. Näistä näkee erilaisia vaihtoehtoja yhtiön ja osakkaiden välisten suhteiden järjestelemiseen ja ne myös auttavat sopimusta suunniteltaessa ja sopimusneuvotteluissa muistamaan, mitä kaikkea sopimuksessa tulisi huomioida.
Osakassopimuksella sovitaan aina merkittävistä taloudellisista arvoista ja ne on yleensä tarkoitettu pitkäkestoisiksi, joten niiden laatimiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja käyttää ainakin sopimuksen viimeistelyssä asiantuntevan asianajajan apua.
Artikkelin laati asianajaja, MBA Jari Sotka. Jos sinulla on aiheeseen liittyvää kysyttävää, voit soittaa Jarille, puhelin 010 299 5090. Alkukartoitus on maksuton.
Kirjoittaja on toiminut lakimiehenä ja asianajajana yli 25 vuotta keskittyen koko työuransa ajan pienten ja keskisuurten yritysten oikeudellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen.