Perinnönjako

Perinnönjako tapahtuu perunkirjoituksen jälkeen

Kun perunkirjoitus on tehty, perinnön voi jakaa. Perinnönjaossa omaisuus jaetaan perunkirjassa ilmoitettujen kuolinpesänosakkaiden kesken. Perintö voidaan jakaa joko sopimuksella tai toimituksella.

 

Perinnönjako sopimalla

Kuolinpesän osakkaat voivat sopia keskenään perinnönjaosta. Perinnönjaosta laaditaan aina perinnönjakokirja. Perinnönjakokirjan perusteella jaettu omaisuus kirjataan saajien nimiin. Sopimusjako tulee osakkaita sitovaksi silloin, kun he kaikki hyväksyvät jakokirjan ja se todistetaan kahden esteettömän henkilön toimesta.

 

Perinnönjako käräjäoikeuden määräyksellä

Mikäli osakkaat eivät pääse sopimukseen perinnönjaosta, voi yksikin osakas hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä kuolinpesään. Pesänjakajan on oltava lakimies. Pesänjakajan toimittamassa jaossa eli virallisjaossa osakkaiden puolesta jakokirjan allekirjoittaa pesänjakaja.

 

Perinnönjako ja ositus

Ennen perinnönjakoa kuolinpesässä on toimitettava ositus, jos vainaja oli naimisissa eikä vainajalla ollut avioehtosopimusta.

 

Perinnönjako ja velat

Ennen perinnönjakoa maksetaan kuolinpesän kaikki velat pois. Tämän määräyksen rikkominen aiheuttaa kuolinpesän osakkaille henkilökohtaisen velkavastuun ja siksi on tärkeää huolehtia velkojen maksusta ennen jakoa.

“Äitini kuolinpesässä oli minä ja kolme sisarustani sekä yksi puoliveljeni. Perinnönjaon pohjaksi otettiin äitini perunkirjoitus. Äidiltäni jäi sekä kesämökkikiinteistö että asunto-osake ja pankkivaroja. Pidimme kaksi perinnönjako kokousta Lakiasiaintoimisto Amoksessa, jonka jälkeen perintö saatiin jaettua siten, että se oli kaikille mielekäs.”

Auli, 56v.

Perinnönjaon toteutus

Perinnönjako toteutetaan siten, että perilliset jakavat omaisuuden haluamallaan tavalla. Pesänjakaja taas suorittaa jaon niin, että jokaiselle osakkaalle annetaan osa kaiken laatuisesta omaisuudesta. Jaon tarkoitus ei kuitenkaan välttämättä ole esimerkiksi perustaa yhteisomistussuhteita. Jos jaettavana olevan kuolinpesän omaisuus ei ole helposti jaettavissa, jako toteutetaan siten, että omaisuus myydään ja myynnistä saadut rahat jaetaan perillisille. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, jos pesän omaisuus koostuu pääasiassa vainajan asunnosta tai kesämökistä.

 

Rintaperillisen oikeus lakiosaan

Testamentilla ei voi sivuuttaa rintaperillisten oikeutta lakiosaan.

Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan perittävän jälkeen. Mikäli perittävällä oli lapsia, nämä ovat hänen rintaperillisiään. Mikäli lapset ovat kuolleet, tällöin rintaperillisiä ovat heidän lapsensa.

Rintaperilliselle tulee lain mukaan perintöosa, joka on perittävä omaisuus jaettuna rintaperillisten lukumäärällä.

Esimerkki:

Jos rintaperillisiä on neljä, osuudeksi tulee 1/4. Mikäli omaisuus on kuitenkin testamentilla määrätty jollekin muulle henkilölle kuin rintaperilliselle, rintaperillinen on joka tapauksessa oikeutettu lakiosaansa. Lakiosa on puolet perintöosasta eli jos rintaperillisiä on neljä, lakiosa on 1/8 perittävästä omaisuudesta.

 

Perinnönjako on tehtävä kirjallisesti

Perinnönjako tulee voimaan sopimusasiakirjan allekirjoittamisella ja todistamisella.

 

Perinnönjakoa voi moittia

Kuolinpesän osakkaat voivat moittia käräjäoikeudelle perinnönjakoa kuuden kuukauden aikana jaon toimittamisesta lukien. Moitteen perusteena voi olla perinnönjaossa tapahtunut muotovirhe, esimerkiksi allekirjoituksen puuttuminen, tai sisällöllinen peruste, esimerkiksi jaossa tapahtunut erehdys.

 

Perinnönjako ja Lakiasiaintoimisto Amos

Toimistomme avustaa sopimuksellisissa kuolinpesien jaoissa avustamalla jakokirjan laadinnassa. Toimimme tarvittaessa myös pesänjakajana perinnönjaoissa. Soita maksuton puhelu, jos jokin askarruttaa sinua perinnönjaossa.

 

Perinnönjako

Perinnönjako tapahtuu perunkirjoituksen jälkeen

Kun perunkirjoitus on tehty, perinnön voi jakaa. Perinnönjaossa omaisuus jaetaan perunkirjassa ilmoitettujen kuolinpesänosakkaiden kesken. Perintö voidaan jakaa joko sopimuksella tai toimituksella.

 

Perinnönjako sopimalla

Kuolinpesän osakkaat voivat sopia keskenään perinnönjaosta. Perinnönjaosta laaditaan aina perinnönjakokirja. Perinnönjakokirjan perusteella jaettu omaisuus kirjataan saajien nimiin. Sopimusjako tulee osakkaita sitovaksi silloin, kun he kaikki hyväksyvät jakokirjan ja se todistetaan kahden esteettömän henkilön toimesta.

 

Perinnönjako käräjäoikeuden määräyksellä

Mikäli osakkaat eivät pääse sopimukseen perinnönjaosta, voi yksikin osakas hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä kuolinpesään. Pesänjakajan on oltava lakimies. Pesänjakajan toimittamassa jaossa eli virallisjaossa osakkaiden puolesta jakokirjan allekirjoittaa pesänjakaja.

 

Perinnönjako ja ositus

Ennen perinnönjakoa kuolinpesässä on toimitettava ositus, jos vainaja oli naimisissa eikä vainajalla ollut avioehtosopimusta.

 

Perinnönjako ja velat

Ennen perinnönjakoa maksetaan kuolinpesän kaikki velat pois. Tämän määräyksen rikkominen aiheuttaa kuolinpesän osakkaille henkilökohtaisen velkavastuun ja siksi on tärkeää huolehtia velkojen maksusta ennen jakoa.

 

Perinnönjaon toteutus

Perinnönjako toteutetaan siten, että perilliset jakavat omaisuuden haluamallaan tavalla. Pesänjakaja taas suorittaa jaon niin, että jokaiselle osakkaalle annetaan osa kaiken laatuisesta omaisuudesta. Jaon tarkoitus ei kuitenkaan välttämättä ole esimerkiksi perustaa yhteisomistussuhteita. Jos jaettavana olevan kuolinpesän omaisuus ei ole helposti jaettavissa, jako toteutetaan siten, että omaisuus myydään ja myynnistä saadut rahat jaetaan perillisille. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, jos pesän omaisuus koostuu pääasiassa vainajan asunnosta tai kesämökistä.

 

Rintaperillisen oikeus lakiosaan

Testamentilla ei voi sivuuttaa rintaperillisten oikeutta lakiosaan.

Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan perittävän jälkeen. Mikäli perittävällä oli lapsia, nämä ovat hänen rintaperillisiään. Mikäli lapset ovat kuolleet, tällöin rintaperillisiä ovat heidän lapsensa.

Rintaperilliselle tulee lain mukaan perintöosa, joka on perittävä omaisuus jaettuna rintaperillisten lukumäärällä.

Esimerkki:

Jos rintaperillisiä on neljä, osuudeksi tulee 1/4. Mikäli omaisuus on kuitenkin testamentilla määrätty jollekin muulle henkilölle kuin rintaperilliselle, rintaperillinen on joka tapauksessa oikeutettu lakiosaansa. Lakiosa on puolet perintöosasta eli jos rintaperillisiä on neljä, lakiosa on 1/8 perittävästä omaisuudesta.

 

Perinnönjako on tehtävä kirjallisesti

Perinnönjako tulee voimaan sopimusasiakirjan allekirjoittamisella ja todistamisella.

 

Perinnönjakoa voi moittia

Kuolinpesän osakkaat voivat moittia käräjäoikeudelle perinnönjakoa kuuden kuukauden aikana jaon toimittamisesta lukien. Moitteen perusteena voi olla perinnönjaossa tapahtunut muotovirhe, esimerkiksi allekirjoituksen puuttuminen, tai sisällöllinen peruste, esimerkiksi jaossa tapahtunut erehdys.

 

Perinnönjako ja Lakiasiaintoimisto Amos

Toimistomme avustaa sopimuksellisissa kuolinpesien jaoissa avustamalla jakokirjan laadinnassa. Toimimme tarvittaessa myös pesänjakajana perinnönjaoissa. Soita maksuton puhelu, jos jokin askarruttaa sinua perinnönjaossa.