Vanhempien eron seurauksena yhteiselämä päätetään ja vanhemmat siirtyvät asumaan eri osoitteisiin. Tällöin joudutaan päättämään siitä, miten lapsen asuminen ja mahdollisuus ylläpitää suhdettaan molempiin vanhempiin toteutetaan. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat vuoroasuminen sekä asuminen toisen vanhemman luona ja toisen vanhemman tapaaminen.
Vuoroasuminen
Vuoroasuminen tarkoittaa, että lapsi asuu puolet ajasta yhden ja puolet ajasta toisen vanhemman luona. Suhdeluvun ei tarvitse olla tarkalleen 50 % – 50 %. Vuoroasumisena pidetään tilannetta, jossa lapsi asuu vähintään 40 % toisen vanhemman luona.
Vuoroasumisen seurauksena molemmille vanhemmille aiheutuu suunnilleen yhtä paljon kustannuksia lapsesta. Sen vuoksi elatusavun maksaminen ei tule kyseeseen, mikäli lapsi asuu vuoroin molempien vanhempien luona.
Vuoroasuminen on usein perusteltu ratkaisu, mikäli vanhemmat ovat asuneet yhdessä lapsen kanssa ja ovat kykeneväisiä huolehtimaan lapsesta. Aivan pienen lapsen kohdalla vuoroasuminen ei kuitenkaan tule kyseeseen. Vakiintuneen käytännön mukaan vuoroasumista ei voida vahvistaa alle 3-vuotiaalle lapselle.
Tapaamisoikeus
Lapsen ja vanhemman tapaaminen voidaan vahvistaa niin, että lapsi asuu yhden vanhemman luona ja tapaa toista. Tällöin tapaavalle vanhemmalle vahvistetaan tapaamisoikeus. Tilanteet, joissa tapaamisoikeutta ei vahvisteta ollenkaan, ovat erittäin harvinaisia ja vaativat painavat perusteet. Tämän vuoksi usein erottaessa kuultava uhkaus ”vien lapset mennessäni, etkä saa tavata heitä” on useimmiten vailla todellista pohjaa. Tapaamisoikeuden laajuus vaikuttaa elatusapuun. Elatusapu on sitä suurempi, mitä vähemmän lapsi viettää aikaa tapaavan vanhemman luona.
Tapaamisoikeudesta voidaan joko sopia tai se voidaan vahvistaa tuomioistuimen päätöksellä. Molemmissa tapauksissa sopimuksessa tai päätöksessä ilmaistaan tapaamisoikeus niin tarkasti, ettei siitä jää epäselvyyttä. Tämä tarkoittaa, että niin sanottujen tavanomaisten tapaamisten lisäksi on tehty tarkat kirjaukset juhlapyhien, isän- ja äitienpäivien sekä loma-aikojen tapaamisoikeuksista.
Tapaamisoikeuteen vaikuttavat useat seikat. Mikäli tapaava vanhempi asuu kaukana, usein tapahtuvat tapaamiset voivat olla lapselle raskaita. Pienen lapsen kohdalla tapaamisten on perusteltua toteuttaa tapaamisia usein ja lyhyinä. Tapaamisoikeuden laajuuteen vaikuttaa lisäksi ns. status quo – painoarvoa annetaan sille, kuinka paljon lapsi on tottunut tapaamaan toista vanhempaa.
Artikkelin kirjoitti lakimies Samvel Margarjan. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p. 010 299 5090.