On mahdollista, että kuolinpesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen kuolinpesän jakamisesta. Tällöin yksikin kuolinpesän osakas voi hakea pesänjakajan määräämistä. Hakemusta ei tarvitse perustella! Hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi voi tehdä kuka tahansa kuolinpesän osakkaista. Osakkaat voivat tehdä hakemuksen myös yhdessä. Pesänjakajan hakeminen tapahtuu toimittamalla hakemus vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeuteen. Hakemukseen on liitettävä jäljennös perukirjasta.
Pesänjakajaa haetaan käräjäoikeudesta
Käräjäoikeus lähettää hakemuksen tiedoksi muille kuolinpesän osakkaille ja varaa heille mahdollisuuden lausua mielipiteensä hakemuksesta. Pesänjakajaksi määrätään yleensä hakijan esittämä lakimies. Hakijan on kuitenkin ennen hakemuksen tekemistä hankittava pesänjakajaksi haettavan henkilön kirjallinen suostumus, sillä ketään ei voida määrätä pesänjakajaksi ilman hänen omaa suostumustaan. Pesänjakajaksi voidaan määrätä vain tehtävään sopiva puolueeton lakimies, joka ei ole esteellinen.
Pesänjakajan palkkiosta vastaa kuolinpesä
Pesänjakajan palkkiosta vastaa kuolinpesä, ei siis se osakas joka on tehnyt hakemuksen.
Lakimieltä apua pesänjakamiseen
Perinnönjakoon liittyvät asiat ovat usein hyvin monimutkaisia, ja jakoon liittyvissä asioissa onkin hyvä kääntyä perintöjuridiikkaa osaavan lakimiehen puoleen. Häneltä myös tarvitaan kirjallinen suostumus pesänjakajaksi.
Artikkelin laati Asianajaja Tuula Rainto, Asianajotoimisto Amos. Hän on toiminut useissa kuolinpesissä pesänjakajana. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä.
