Lähestymiskieltohakemuksen taustalla voi olla mm. päättynyt parisuhde, jonka loppuessa toinen osapuoli on tarrautunut toiseen niin tiukasti, ettei osaa päästää irti. Lähestymiskieltoon voidaan määrätä, jos on perusteltu syy olettaa, että henkilö, jota vastaan lähestymiskieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä.
Miten lähestymiskieltoa haetaan?
Lähestymiskiellon määräämistä voi pyytää itsensä uhatuksi tai häirityksi tunteva henkilö tai syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen.
Suosittelemme aina lähestymiskieltohakemuksen laatimisessa lakimieheltä saatavaa apua. Lähestymiskiellon taustalla olevat tapahtumat ovat dramaattisia ja henkisesti kuormittavia, eikä hakija itse välttämättä kykene hakemusta huolellisesti tekemään tai hoitamaan asiaa käräjäoikeudessa. Oikeusapua voidaan myöntää myös lähestymiskieltoasian käsittelyyn, mikäli avustaja katsotaan tarpeelliseksi.
Perusmuotoinen lähestymiskielto
Lähestymiskielto voidaan hakea perusmuotoisena tai laajennettuna. Perusmuotoisessa lähestymiskiellossa kieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää, ellei yhteydenotolle ole asiallista perustetta kuten lasten tapaamisten järjestäminen tms. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkaileminen.
Laajennettu lähestymiskielto
Pääsääntöisesti yleensä perusmuotoinen lähestymiskielto riittää. Monissa tilanteissa tarvitaan kuitenkin laajempaa suojaa. Lähestymiskiellosta annetun lain mukaan, jos on syytä olettaa, että perusmuotoinen lähestymiskielto ei ole riittävä rikoksen uhan tai muun häirinnän torjumiseksi, lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan myös oleskelua suojattavan henkilön vakituisen asunnon tai loma-asunnon, työpaikan tai erikseen määritellyn muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä. Tällöin kyseessä on laajennettu lähestymiskielto.
Perheen sisäinen lähestymiskielto
Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä, jos henkilön, jota vastaan kieltoa pyydetään, uhkauksista, aiemmista rikoksista tai muusta käyttäytymisestä voidaan päätellä, että hän todennäköisesti tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen, eikä kiellon määrääminen ole kohtuutonta ottaen huomioon uhkaavan rikoksen vakavuus, samassa asunnossa asuvien henkilöiden olosuhteet ja muut asiassa ilmenneet seikat. Sen lisäksi, mitä perusmuotoisesta lähestymiskiellosta säädetään, perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava asunnosta, jossa hän ja suojattava henkilö asuvat vakituisesti, eikä hän saa palata asuntoon.
Lähestymiskiellon kiireellisyys
Lähestymiskieltoasian käsittely on käräjäoikeudessa nopeaa. Hakemuksen saavuttua käräjäoikeuteen käräjäoikeus varaa pikaisesti vastapuolelle tilaisuuden lausua asiasta. Väliaikainen lähestymiskielto voidaan määrätä vaikka vastapuolta ei tavoitettaisikaan.
Väliaikaismääräyksen tehtyä käräjäoikeus alkaa järjestämään varsinaista lähestymiskieltoa koskevaa pääkäsittelyä.
Lähestymiskieltoasian käsittelystä käräjäoikeudessa
Lähestymiskieltoasia tulee käräjäoikeudessa vireille hakemuksen saavuttua sinne. Tämän jälkeen tapauksesta riippuen käräjäoikeus voi pyytää asiassa poliisitutkintaa, joka käytännössä on poliisin suorittama lyhyt kuulustelu lähestymiskiellon perusteista. Käräjäoikeus voi myös pyytää lausumaa siltä, jota vastaan lähestymiskieltoa haetaan. Kirjallisen valmistelun jälkeen asiassa järjestetään pääkäsittely. Käytännössä lähestymiskieltoistunnossa esitetään vaatimus perusteineen ja kuullaan toisen osapuolen vastaus perusteineen. Lähestymiskieltoasioissa näytön lähtökohtana ovat asianosaisten eli hakijan ja vastapuolen kertomukset. Myös todistajia voidaan kuulla. Käräjäoikeus tyypillisesti julistaa tuomion lähestymiskieltoasiassa välittömästi istunnon jälkeen.
Lakimies lähestymiskieltoasiaan
Suosittelemme aina, että lakimiestä konsultoidaan lähestymiskieltoasiassa. Tarkastetaan riittävätkö perusteet lähestymiskiellolle. Tämän artikkelin laati Lakimies Samvel Margarjan, Asianajotoimisto Amos Oy:stä. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman 15 minuutin konsultaatiopuhelun, p. 010 299 5090.
Lisää Samvelin kirjoituksia:
Oletko osapuolena pahoinpitelyssä?
Miten lapsiriita sovitellaan?