Lapsen tapaamisoikeus – miten etävanhemman tapaamisoikeudesta sovitaan?

Lapsen tapaamisoikeus turvaa lapsen oikeuden nähdä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Tapaamisoikeudella mahdollistetaan läheisen suhteen ylläpito, joka kuuluu lapsen perustarpeisiin. Tapaamisoikeudella määrätään, milloin lapsi saa olla etävanhemman luona, tavata tätä muualla sekä pitää häneen yhteyttä. Suomen laki velvoittaa molempia vanhempia myötävaikuttamaan siihen, että lapsen tapaamisoikeus toteutuu ja sitä kunnioitetaan molemminpuolisesti.

Yksi keskeisimmistä kysymyksistä onkin, miten lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus järjestetään eron jälkeen.

Mitä sanoo laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta?

Lapsen asioiden järjestäminen avioeron jälkeen tapahtuu joko yhteisymmärryksessä vanhempien kesken tai käräjäoikeuden päätöksellä. Sopimus yhteishuoltajuudesta onnistuu, kun lapsen vanhemmat pystyvät sopimaan keskenään tapaamisten määrästä ja sisällöstä.

Tähän sisältyvät muun muassa:

• kuinka usein tapaamiset tapahtuvat,
• tapaako lapsi etävanhempaa kotona tai muualla,
• sekä miten loma-ajat ja juhlapyhät jaetaan etävanhempien kesken.

Yhteishuolto tarkoittaa sitä, että vanhemmat päättävät lapsen asioista yhdessä. Yksinhuollossa toinen vanhempi päättää yksin lapsen asioista. Vanhemmille voidaan sopia tai määrätä tehvänjakomääräys.

Tapaamisoikeuteen vaikuttavat useat seikat. Mikäli tapaava vanhempi asuu kaukana, usein tapahtuvat tapaamiset voivat olla lapselle raskaita. Pienen lapsen kohdalla tapaamisten on perusteltua toteuttaa tapaamisia usein ja lyhyinä. Tapaamisoikeuden laajuuteen vaikuttaa lisäksi ns. status quo – painoarvoa annetaan sille, kuinka paljon lapsi on tottunut tapaamaan toista vanhempaa.

Mitä jos vanhemmat eivät pääse sopuun lapsen tapaamisoikeudesta?

Tapaamisoikeudesta voidaan joko sopia tai se voidaan vahvistaa tuomioistuimen päätöksellä. Molemmissa tapauksissa sopimuksessa tai päätöksessä ilmaistaan tapaamisoikeus niin tarkasti, ettei siitä jää epäselvyyttä. Tämä tarkoittaa, että niin sanottujen tavanomaisten tapaamisten lisäksi on tehty tarkat kirjaukset juhlapyhien, isän- ja äitienpäivien sekä loma-aikojen tapaamisoikeuksista.

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen tapaamisista, tapaamisoikeudesta voidaan hakea päätöstä käräjäoikeudelta. Tuomioistuin kuulee tarvittaessa sosiaaliviranomaisia ja myös lasta, mikäli se on lapsen iän ja kehitystason huomioon ottaen tarkoituksenmukaista

Lapsen kuljetus etävanhemman luo

Pääsääntöisesti etävanhempi vastaa matkakuluista, jotka aiheutuvat lapsen tapaamisesta. Vanhemmat voivat myös sopia asiasta vapaasti. Mikäli asia etenee oikeuteen, tuomioistuin tekee päätöksen vanhempien taloudellisen tilanteen huomioiden.

Mitä suuremmat matkakulut ovat, sitä perustellumpaan on määrätä kulut tasan vanhempien kesken.

Mitä lapsen vuoroasuminen tarkoittaa?

Vuoroasuminen tarkoittaa, että lapsi asuu puolet ajasta yhden ja puolet ajasta toisen vanhemman luona. Suhdeluvun ei tarvitse olla tarkalleen 50%–50%. Vuoroasumisena pidetään tilannetta, jossa lapsi asuu ajasta vähintään 40% toisen vanhemman luona. Jos lapsi tapaa toista vanhempaa, alle 40%, kyseessä on lapsen luonapito.

Vuoroasumisen seurauksena molemmille vanhemmille aiheutuu suunnilleen yhtä paljon kustannuksia lapsesta. Sen vuoksi elatusavun maksaminen ei aina tule kyseeseen, mikäli lapsi asuu vuoroin molempien vanhempien luona. Elatusavun suuruutta voi arvioida Oikeusministeriön julkaisun avulla.

Tapaamisoikeuden laajuus vaikuttaa elatusapuun. Elatusapu on sitä suurempi, mitä vähemmän lapsi viettää aikaa tapaavan vanhemman luona.

Lapsi voi asua:

• pääsääntöisesti toisen vanhemman luona,
• tai vuorotellen molempien vanhempien luona, mikäli se on lapsen edun mukaista ja käytännössä toteutettavissa.

Asumismuoto valitaan aina lapsen yksilöllisten tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Tärkeintä on turvata lapsen arjen jatkuvuus ja hyvinvointi.

Vuoroasuminen on usein perusteltu ratkaisu, mikäli vanhemmat ovat asuneet yhdessä lapsen kanssa ja ovat kykeneväisiä huolehtimaan lapsesta. Aivan pienen lapsen kohdalla vuoroasuminen ei kuitenkaan tule kyseeseen. Vakiintuneen käytännön mukaan vuoroasumista ei voida vahvistaa alle 3-vuotiaalle lapselle.

Pienen lapsen vuoroasuminen

Pienen vauvan tapaamisoikeus tulee järjestää siten, että ne ovat lyhyitä mutta niitä on usein. Esimerkiksi  2-vuotiaan vuoroasuminen ei ole mahdollista, sillä lastenvalvoja ei sitä vahvista.

Lapsen kasvaessa kyseeseen tulevat harvemmat mutta pidemmät tapaamiset.

Vuoroasuminen on mahdollista lapsen täytettyä 3 vuotta.

Mitä lapsen huolto tarkoittaa?

Lapsen huolto tarkoittaa vanhempien vastuuta huolehtia lapsen hyvinvoinnista, kasvatuksesta, koulutuksesta ja muista arjen päätöksistä. Huoltaja tekee päätökset esimerkiksi siitä, missä lapsi asuu, mille koululle hän menee tai millaista terveydenhoitoa hän saa. Huoltajalla on myös oikeus saada tietoa lapsen tilanteesta esimerkiksi koulusta ja terveydenhuollosta.

Lapsenhuoltolaki toteaa, että lapsen huolto voi olla:

• Yhteishuolto, jolloin molemmat vanhemmat päättävät lapsen asioista yhdessä.
• Yksinhuolto, jolloin vain toinen vanhempi tekee päätökset lapsen asioista.

Yhteishuolto ei tarkoita sitä, että lapsi asuisi vuorotellen kummankin vanhemman luona, vaan sitä, että molemmat vanhemmat osallistuvat päätöksentekoon lapsen asioissa.

Miten huoltajuussopimus tehdään?

Vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Sopimus tehdään kirjallisesti ja vahvistetaan lastenvalvojan luona sosiaalitoimessa. Sopimus on tällöin yhtä sitova kuin tuomioistuimen päätös.

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen, he voivat hakea apua:

• perheasioiden sovittelusta, jossa neutraali sovittelija auttaa vanhempia löytämään lapsen edun mukaisen ratkaisun,
• tai viime kädessä tuomioistuimelta, joka ratkaisee asian lapsen edun mukaisesti.

Milloin lapsi saa päättää, missä asuu?

Lapsi ei itse voi päättää kumman vanhemman luona hän asuu. Viimekädessä päätöksen tekee tuomioistuin. 12- vuotiaan oikeudet johtavat kuitenkin siihen, että sitä vanhempaa lasta ei voida pakottaa noudattamaan päätöstä jota hän ei hyväksy.

Milloin astuu voimaan lapsen oikeus kieltäytyä tapaamisesta?

12-vuotiaan oikeudet johtavat siihen, ettei häntä enää voi pakottaa toisen vanhemman tapaamiseen.

Lapsen etu on aina ensisijalla

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa lähtökohtana on aina lapsen etu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:

• lapsen turvallisuus, vakaus ja hyvinvointi on etusijalla,
• lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa, mikäli se on lapsen kannalta hyväksi,
• ja lapsen mielipide otetaan huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaan.

Lapsen ja vanhemman tapaaminen voidaan vahvistaa niin, että lapsi asuu yhden vanhemman luona ja tapaa toista. Tällöin tapaavalle vanhemmalle vahvistetaan tapaamisoikeus. Tilanteet, joissa tapaamisoikeutta ei vahvisteta ollenkaan, ovat erittäin harvinaisia ja vaativat painavat perusteet. Tämän vuoksi usein erottaessa kuultava uhkaus ”vien lapset mennessäni, etkä saa tavata heitä” on useimmiten vailla todellista pohjaa.

Mitä jos tapaamiset eivät suju sovitulla tavalla?

Huoltajuuskiista voi pahentua entisestää, jos tapaamiset eivät suju sovitulla tavalla. Jos vanhempi ei suostu antamaan lasta tapaavalle vanhemmalle, tuomioistuimessa voidaan hakea täytäntöönpanoa tapaamisoikeudelle. Jos taas tapaava vanhempi ei saavu tapaamisiin tai tulee sinne esimerkiksi päihtyneenä, käräjäoikeudelta voidaan hakea tapaamisoikeuteen liittyvän tuomion muuttamista.

Tapaamiset voidaan muuttaa valvotuiksi tapaamisiksi. Valvotun tapaamisen perusteet ovat mm. vanhemman päihde- ja mielenterveysongelmat, vanhemman heikentynyt kyky huolehtia lapsesta sekä turvattomat olot vanhemman kotona.

Voiko tapaamisoikeutta koskevaa sopimusta muuttaa myöhemmin?

Mikäli vanhemmat ovat yhteisymmärryksessä, he voivat aina tehdä uuden sopimuksen lapsen tapaamisoikeudesta. Voimassa oleva sopimus voidaan muuttaa myös tuomioistuimen päätöksellä.

Yhteenveto

Lapsen huolto ja tapaamisoikeus ovat keskeisiä kysymyksiä silloin, kun perhetilanne muuttuu. Suomessa lainsäädäntö tukee vanhempia tekemään lapsen etua tukevia ratkaisuja yhteistyössä. Tarvittaessa yhteiskunta tarjoaa viranomaisapua ja oikeudellisia keinoja lapsen oikeuksien turvaamiseksi.

Mikäli olet tilanteessa, jossa lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevat asiat ovat ajankohtaisia, ota rohkeasti yhteyttä oman kuntasi lastenvalvojaan tai asianajajaan.

Asianajotoimisto Amos Oy:ssa lapsen huolto ja -tapaamisoikeusasioihin on erikoistunut lakimies Samvel Margarjan, puh. 044 359 2655.