Pahoinpitelyssä on tyypillisesti kaksi osapuolta, joista toinen on tekijä ja toinen uhri. Oletko epäiltynä tai syytettynä pahoinpitelystä tai joutunut pahoinpitelyn uhriksi? Alta ohjeitamme molempiin tilanteisiin. Rikosasiassa on aina syytä kääntyä lakimiehen puoleen, olitpa kummassa asemassa tahansa.
Pahoinpitely rikoksena
Pahoinpitelyllä tarkoitetaan rikosoikeudessa menettelyä, jossa uhrille tehdään ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoitetaan toisen terveyttä. Myös uhrin tiedottomaan tilaan saattamista pidetään pahoinpitelynä. Tyypillisiä tekotapoja ovat toisen lyöminen, potkiminen ja kuristaminen. Ruumiillinen väkivalta ilmenee useimmiten uhrin kokemana kipuna tai tälle aiheutettuna vammana. Tiedottamaan tilaan saattamisessa on kyse esimerkiksi huumaavien lääkkeiden sekoittamisesta salaa uhrin juomaan.
Pahoinpitely on rangaistava teko ja siitä voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta kahdeksi vuodeksi. Tyypillinen rangaistus pahoinpitelystä on 40 – 80 päiväsakkoa, mikäli teko ei ole erityisen vakava. Vakiintuneen käytännön mukaan esimerkiksi pään alueelle kohdistuneesta iskusta tuomitaan noin 60 päiväsakkoa. Mikäli väkivaltaa on tehty kuristamalla tai potkimalla päähän, kyseeseen voi tulla lyhyt vankeusrangaistus. Mikäli tekijällä ei ole entisyyttä, vankeusrangaistus tuomitaan ehdollisena. Ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitseminen yksin pahoinpitelyrikoksesta on harvinaista. Se tulee useimmiten kyseeseen silloin, kun tekijällä on viimeisten vuosien ajalta useampia pahoinpitelyitä kontollaan.
Pahoinpitelystä seuraavat vahingonkorvaukset
Pahoinpitelyn uhrilla on oikeus saada korvaus kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta sekä pysyvästä haitasta. Korvattavaksi tulevat myös terveydenhoitokustannukset sekä mahdollisesti pahoinpitelyn seurauksena syntyneet ansionmenetykset. Korvaustaso on Suomessa maltillinen. Tyypillinen nyrkkitappelusta seuraava vahingonkorvausta kivusta ja särystä on 500 – 1.500 euroa. Mikäli pahoinpitelyn yhteydessä tekijä on esittänyt myös uhkauksia, voi kyseeseen tulla lisäksi kärsimyskorvaus. Tyypillinen kärsimyskorvaus on 500 – 1.000 euroa.
Lakimies pahoinpitelijän avustajana
Epäillyn pahoinpitelyn selvittäminen aloitetaan poliisin suorittamalla kuulustelulla. Kuulustelussa epäillyn asemassa olevalla on oikeus pyytää paikalle lakimies avustamaan. Lakimiehen tehtävä on tällöin valvoa, ettei kuulustelija esitä liian johdattelevia kysymyksiä. Lisäksi lakimies varmistaa, että kuulusteltava on ymmärtänyt omat oikeutensa ja velvollisuutensa.
Ennen kuulustelua epäillyllä on myös aina oikeus neuvotteluun lakimiehen kanssa. Tämä neuvottelu on erittäin tärkeä, sillä siinä voidaan selvittää, mikä on epäillylle edullisin tapa edistää omaa asiaansa. Neuvottelussa lakimies kertoo, mistä asioista kuulustelussa on syytä kertoa ja minkä asian sanominen voi johtaa oman aseman heikkenemiseen jatkossa. Toisinaan kuulustelija ei kysy epäillyn kannalta olennaisia kysymyksiä. Tällöin lakimiehellä on oikeus esittää epäillylle tarkentavia kysymyksiä, jolloin epäilty pystyy tuomaan esiin kaikki hänelle edulliset seikat.
Teon myöntäminen
Mikäli epäilty haluaa myöntää teon auttaa sen selvittämisessä, hän voi saada lievemmän rangaistuksen. Myöntämisen lisäksi vaaditaan yleensä jotain uhrin aseman edistämistä. Tällainen toimi voi olla esimerkiksi vapaaehtoinen vahingonkorvauksen maksaminen uhrille ennen oikeudenkäyntiä. Tavanomaisesti tällaisessa tilanteessa päiväsakkojen määrä voi pienentyä 20 – 40 %. Lisäksi oikeudenkäynnissä ei tarvitse enää käsitellä vahingonkorvausasiaa, joten käsittelystä tulee lyhyempi ja se vaatii vähemmän valmistelua. Lyhyempi käsittely tarkoittaa aina pienempiä oikeudenkäyntikuluja.
Sovittelu
Parhaassa tapauksessa osapuolet voivat päästä sovitteluratkaisuun ja välttää oikeudenkäynnin. Tämä tapahtuu erityisessä sovittelutilaisuudessa, jossa sekä uhri että tekijä kertovat oman kantansa ja pyrkivät sopimaan asian. Sovittelua edistävät siihen koulutetut sovittelijat ja sovittelun yhteydessä voidaan sopia vahingonkorvauksen maksamisesta uhrille. Sovittelun seurauksena syntyy sovintosopimus, joka toimitetaan poliisille ja syyttäjälle.
Sovittelun ehdoton etu on prosessin nopeus. Pahoinpitelystä voi kulua yli vuosi, kunnes poliisi kutsuu osapuolet kuulusteluun. Kuulustelusta tutkinnan loppuunsaattamiseen voi kulua puoli vuotta lisää, jonka jälkeen asia etenee syyteharkintaan. Syyttäjällä voi mennä vuosi tehdä päätös syytteen nostamisesta tai sen nostamatta jättämisestä. Mahdollinen oikeuskäsittely taas seuraa tyypillisesti puoli vuotta syytteen nostamisen jälkeen. Ensimmäiseen oikeuskäsittelyyn päästään toisin sanoen vasta kaksi vuotta itse pahoinpitelyn jälkeen. Mikäli käräjäoikeuden päätöksestä pyydetään ja jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja se myönnetään, hovioikeuskäsittely pidetään 1 – 2 vuoden päästä käräjäoikeuden käsittelystä. Tällöin itse tapahtumasta on voinut kulua jo 4 vuotta.
Kiistäminen
Toisinaan teko voi olla kuitenkin myös syytä kiistää. Pahoinpitelyssä on voinut olla kyse esimerkiksi hätävarjelusta. Hätävarjelu tarkoittaa itseään tai toista kohtaa aloitetulta välittömältä hyökkäykseltä puolustautumista. Hätävarjelu arvioidaan aina tilannekohtaisesti ja se on oltava oikeasuhtaista ja puolustettavaa. Toisinaan hätävarjelu voi olla liioiteltua, jolloin puhutaan hätävarjelun liioittelusta. Mikäli tuomioistuin päätyy pitämään tekoa hätävarjeluna, tekijä on rangaistuksesta vapaa. Hätävarjelun liioittelu voi myös johtaa vapauttavaan tuomioon, mutta tyypillisesti siitä seuraa huomattavasti tavanomaista lievempi rangaistus. Hätävarjelu poistaa myös vahingonkorvausvastuun ja hätävarjelun liioittelu alentaa tuomittavia korvauksia.
Pahoinpitelytekoon voi liittyä myös lieventäviä asianhaaroja. Esimerkiksi toisen osapuolen poikkeuksellisen sinnikäs provokaatio voi olla peruste tuomita tavanomaista alhaisempi rangaistus. Pahoinpitelyyn voi olla syytä sovittaa myös kohtuullistamissäännöksiä. Mikäli tekijä on kokenut negatiivisa seurauksia teostaan muilla tavoin, esimerkiksi vahingoittumalla itse tai joutumalla suuren yleisön tuomitsemaksi, tuomioistuin voi harkita rangaistuksen alentamista kohtuullistamisen perusteella.
Pahoinpitelyn uhri saattaa myös liioitella tapahtumia ja vaatia ylisuuria vahingonkorvauksia. Lakimiehen puoleen kääntymällä varmistat, että kaikki sinulle esitetyt seikat tulevat sekä tutkinnassa että oikeuskäsittelyssä esiin. Lakimies auttaa myös torjumaan liian suuria vahingonkorvauksia koskevat väitteet. Räikeimmissä tapauksissa oikeudessa kuultava todistajat, jotka ovat uhrin läheisiä, saattavat kertoa vääristeltyjä tai paikkaansa pitämättömiä asioita. Tällöin lakimiehen tehtävänä on suorittaa huolellinen vastakuulustelu ja osoittaa kertomuksen epäjohdonmukaisuus. Valehteleva todistaja syyllistyy perättömään lausumaan, josta tuomitaan aina vankeutta – lähtökohtaisesti ehdollisena.
Pahoinpitelyn uhri
Pahoinpitelyn uhriksi joutuminen on usein henkisesti raskas kokemus. Uhria voi vaivata epätietoisuus rikosprosessin etenemisestä ja sekä omista oikeuksista ja mahdollisista rahallisista korvauksista. Pahoinpitelyn uhri saa oikeudenkäyntikulut oikeusturvavakuutuksen korvattavaksi, joten lakimieheen kannattaa olla yhteydessä heti tapahtuneen jälkeen. Lakimies osaa neuvoa mm. taloudellisten vaatimusten suuruudessa.
Lakimiehen tehtävä on toimia uhrin tukena prosessin alusta tuomion antamiseen saakka. Oikeudessa lakimiehen tärkein tehtävä on taloudellisten vahingonkorvausvaatimusten ajaminen. Syyttäjä ei pääsääntöisesti aja uhrin vahingonkorvausvaatimuksia. Lakimies täydentää myös syyttäjän esittämiä perusteita tekijän rankaisemiseksi, mikäli syyttäjältä on jäänyt jotain asian kannalta merkittävää huomaamatta. Kun pahoinpitelijä häviää jutun, uhrin oikeudenkäyntikulut määrätään hänen maksettavikseen. Mikäli tekijä on kuitenkin varaton, ei häneltä pystytä perimään uhrille määrättyjä vahingonkorvauksia eikä uhrin oikeudenkäyntikuluja. Tässä tapauksessa oikeusturvavakuutus on tarpeellinen.
Uhrin voi olla myös syytä harkita sovittelua. Toisinaan uhri ja tekijä ovat läheisiä ja asia on parempi ratkaista sovittelutilaisuudessa kuin oikeussalissa. Lakimiehen kanssa sovittelun edellytykset siinä mahdollisesti sovittavat vahingonkorvaukset voidaan punnita huolellisesti, jolloin uhrin on helpompi tehdä päätös sovintoratkaisuun suostumisesta.
Lakimieheen yhteys
Lakimieheen kannattaa aina olla yhteydessä olitpa sitten rikoksesta epäilty tai uhri. Tämän artikkelin kirjoitti Lakimies Samvel Margarjan, Asianajotoimisto Amos Oy:stä. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman 15 minuutin konsultaatiopuhelun, p. 010 299 5090.