Osakeyhtiön perustaminen on tehty helpoksi, mutta purkaminen ei sitä ole. Osakeyhtiön purkaminen on tarkkaan säädelty prosessi, jossa niin yhtiöoikeudelliset kuin verotuksellisetkin asiat on hoidettava huolellisesti ja lain edellyttämällä tavalla. Purkamiseen tulee varata vähintään puoli vuotta aikaa.
Kaikelle on aikansa ja paikkansa – myös yrityksille. Joskus liiketoiminta päättyy tai sen jatkaminen ei enää ole mahdollista. Kun päätös toiminnan lopettamisesta on tehty, kyse ei ole vain yksinkertaisesta vapaamuotoisesta ilmoitusluonteisesta asiasta. Osakeyhtiön purkaminen on tarkkaan säädelty prosessi, jossa niin yhtiöoikeudelliset kuin verotuksellisetkin asiat on hoidettava huolellisesti ja lain edellyttämällä tavalla.
Jos purettavassa yhtiössä on enemmän varallisuutta, kannattaa yrittäjän purkamisen yhteydessä annattaa aina käyttää omaa tilintarkastajaansa tai asianajajaa verotuksen arvioimisessa ja/tai pyytää verottajalta ennakkoratkaisua. Verottajan ennakkoratkaisun saaminen kestään yleensä 6-8 viikkoa.
Tarkastelen seuraavassa osakeyhtiön vapaaehtoista purkamista selvitystilan kautta. Osakeyhtiö voi purkautua myös konkurssimenettelyn taikka yritysjärjestelyiden kautta, ja näistä menettelyistä olen kirjoittanut erikseen.
Selvitysmenettelyn aikana purettavaa yhtiötä edustaa selvitysmies. Osakeyhtiö on oikeussubjektina olemassa siihen asti, kunnes se on tullut puretuksi selvitysmenettelyn kautta. Selvitystilan tarkoituksena on yhtiön varallisuusaseman selvittäminen, tarpeellisen omaisuusmäärän muuttaminen rahaksi, velkojen maksaminen sekä ylijäämän suorittaminen osakkeenomistajille tai muille sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään. Selvitysmenettely päättyy yhtiön purkautumiseen silloin, kun selvitysmiehet esittävät lopputilityksen yhtiökokouksessa.
Selvitystilan aikana yhtiön normaali liiketoiminta ajetaan alas. Koska yhtiön oikeussubjektius säilyy selvitystilan aikanakin, voi yhtiö edelleen tehdä sopimuksia ja ottaa esimerkiksi uutta velkaa. Toisaalta selvitysmenettely tähtää yhtiön omaisuuden realisointiin ja velkojen maksamiseen, joten pääsääntöisesti yhtiön liiketoiminta on ajettava alas.
SELVITYSMENETTELYN VAIHEET
Osakeyhtiön vapaaehtoinen purkaminen selvitysmenettelyn kautta on monivaiheinen prosessi, joka kestää tavallisesti noin kuudesta kuukaudesta vuoteen riippuen yhtiön monimutkaisuudesta, varallisuudesta ja velkojien vaatimuksista. Seuraavat vaiheet kuvaavat yleisellä tasolla selvitysmenettelyn keskeisiä osia:
- Yhtiökokouksen päätös: Yhtiön selvitystilaan asettamisesta päättää useimmissa tapauksissa yhtiökokous. Päätökseen tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista, ellei yhtiöjärjestyksessä edellytetä suurempaa enemmistöä. Yhtiökokous valitsee yhden tai useamman selvitysmiehen, jonka tehtävänä on hoitaa purkamismenettely alusta loppuun. Selvitysmies edustaa yksin yhtiötä selvitysmenettelyn aikana.
- Ilmoitus kaupparekisteriin: Kun yhtiö on asetettu selvitystilaan, selvitysmies tekee tästä ilmoituksen kaupparekisteriin. Lisäksi selvitysmiehen on haettava julkista haastetta yhtiön velkojille. Julkisessa haasteessa velkojille annetaan määräaika, jonka kuluessa heidän on ilmoitettava yhtiöltä olevat saatavansa. Tällä pyritään varmistamaan, että kaikki yhtiön velat tulevat esille ennen kuin omaisuutta jaetaan osakkeenomistajille. Tämä vie aikaa noin 4 kuukautta.
- Omaisuuden realisointi: Selvitysmiehen tärkein tehtävä on yhtiön omaisuuden realisointi eli sen muuttaminen rahaksi. Tämä koskee kaikkea yhtiön omaisuutta, mukaan lukien kiinteistöt, liiketoimintaan liittyvät oikeudet ja muut varat. Realisointia tarvitaan erityisesti velkojen maksamiseen, mutta myös jako-osan maksamiseksi osakkeenomistajille.
- Velkojen maksaminen: Kaikki yhtiön tiedossa olevat velat maksetaan, ennen kuin omaisuutta jaetaan osakkeenomistajille. Jos osa veloista on riitaisia tai erääntymättömiä, selvitysmies voi varata erillisiä varoja näiden maksamiseen.
- Lopputilityksen laatiminen: Kun selvitysmies on hoitanut omaisuuden realisoinnin ja velkojen maksamisen, hän laatii lopputilityksen. Lopputilitys käsittää myös kertomuksen selvitysmiehen hallinnosta ja selostuksen yhtiön omaisuuden jaosta. Lopputilitys esitetään yhtiökokoukselle
- Jako-osan maksaminen: Lopuksi selvitysmies jakaa jäljelle jäävän omaisuuden osakkeenomistajille niin sanottuna jako-osana. Jako-osa on voi olla rahaa tai muuta omaisuutta, ja se maksetaan osakkeenomistajan osuusmäärän mukaisesti. Pääsääntöisesti jako-osa annetaan selvitysmenettelyn loppuvaiheessa, mutta tietyin edellytyksin myös ennakkojako-osan maksaminen on mahdollista.
- Kaupparekisteri-ilmoitus: Kun lopputilitys on esitetty ja hyväksytetty yhtiökokouksessa, selvitysmies rekisteröi lopputilityksen kaupparekisteriin ja tekee purkamisilmoituksen. Yhtiö katsotaan puretuksi, kun selvitysmies on esittänyt lopputilityksen yhtiökokouksessa.
VEROTUKSESTA
Osakeyhtiön purkautuminen aiheuttaa pääsääntöisesti veroseuraamuksia purkautuvalle yhtiölle itselleen sekä jako-osan vastaanottavalle osakkaalle. Purkautuvan osakeyhtiön verotus tapahtuu viimeisen kerran purkautumiseen päättyvältä verovuodelta. Purkaminen merkitsee yhtiön elinkeinotoiminnan lopettamista, minkä yhteydessä yhtiö luovuttaa pois kaiken omaisuutensa. Purkautumisen ajankohtana pidetään päivää, jolloin selvitysmies antaa yhtiökokoukselle lopputilityksen. Purkautumisen verovaikutukset kohdennetaan lopputilitysvuoteen.
Jos purettavassa yhtiössä on enemmän varallisuutta, kannattaa yrittäjän purkamisen yhteydessä annattaa aina käyttää omaa tilintarkastajaansa tai asianajajaa verotuksen arvioimisessa ja/tai pyytää verottajalta ennakkoratkaisua. Verottajan ennakkoratkaisun saaminen kestään yleensä 6-8 viikkoa.
Purkautuvan yhtiön verotuksesta
Purkautuvan osakeyhtiön verotuksessa kaikki omaisuus arvostetaan käypään arvoon: vaihto‐, sijoitus‐, ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä, eli käypä arvo. Luovutushinnan laskemisesta johtuu, että yhtiölle syntyy verotettavaa tuloa normaalisti kolmella tavalla;
- ennakkona tehdyt kulukirjaukset – poistot ‐ palautuvat verotettavaan tulon
- omaisuuden hankkimisen jälkeen syntynyt, ns. passiivinen arvonnousu – todennäköisen luovutushinnan ja hankintamenon erotus – verotetaan yhtiön tulona
- tehdyt varaukset purkautuvat
Oikeuskäytännössä yhteisön oman toiminnan perusteella syntynyttä liikearvoa, toiminimeä tai asiakasrekisteriä ei ole pidetty sellaisena omaisuutena, jonka käypä arvo olisi tuloutettava yhtiötä purettaessa. Kuitenkin, jos liikearvosta osa muodostuu erikseen luovutettavissa olevista aineettomista varallisuuseristä (kuten kustannusoikeuksista, patenteista, tavaramerkeistä taikka valmistus‐, malli‐ tai lisenssioikeuksista), tämän osan käypä arvo on tuloutettava.
Vastaavasti purkaminen voi realisoida omaisuuden myyntitappioita, jos poistamaton hankintamenon osa on todennäköistä luovutushintaa suurempi.
Purkautuvan osakeyhtiön henkilöosakkaan verotus
Osakkaan saama jako-osa rinnastetaan luovutukseen, jossa osakkeet vaihdetaan rahaan tai muuhun omaisuuteen. Jos jako-osan käypä arvo ylittää osakkeiden hankintamenon, syntyy luovutusvoittoa, ja jos hankintameno on suurempi, syntyy luovutustappiota
Luovutusvoiton tai -tappion määrä lasketaan pääsääntöisesti vähentämällä jako-osan käyvästä arvosta osakkeiden hankintameno. Osakkeenomistajan verotuksessa jako-osana saatavan omaisuuden hankintamenona pidetään siirtyvän omaisuuden käypää arvoa. Toisin kuin esimerkiksi sulautuminen ja jakautuminen, osakeyhtiön purkautuminen ei ole verotuksessa yleisseuraanto, minkä vuoksi purkautuvalta yhtiöltä jako-osan saajalle siirtyvien osakkeiden ja muun omaisuuden omistusajan laskeminen alkaa siitä hetkestä, jolloin jako-osa saadaan. Jako‐osan saantoajankohta on normaalisti sen yhtiökokouksen päivä, jolloin selvitysmies on esittänyt lopputilityksen. Jos varallisuutta on jaettu jako‐osan ennakkona, katsotaan saantoajankohdaksi jako‐osan luovutushetki. Jos jako‐osana on saatu kiinteistö tai arvopapereita, osakkaalle syntyy varainsiirtoverovelvollisuus.
Henkilöosakkaan luovutusvoittoa laskettaessa jako‐osuuden käyvästä arvosta vähennetään joko 1) osakkeiden todellinen hankintameno tai 2) osakkeiden omistusajan perusteella määräytyvän ns. hankintameno‐olettaman (20 % tai 40 %) mukainen määrä, jos se on todellista hankintamenoa suurempi. Hankintameno‐olettama on 40 %, jos osakkeet on omistettu yli kymmenen vuotta ja 20 %, jos osakkeet on omistettu alle kymmenen vuotta.
Pääomatulojen veroprosentti vuonna 2024 on 30 % ensimmäisistä 30 000 eurosta ja 34 % tämän ylittävistä tuloista. Luovutustappiot voidaan vähentää puhtaasta pääomatulosta verovuonna ja viitenä seuraavana vuotena sitä mukaa kun voittoa kertyy.
Jari Sotka
Asianajaja, MBA
Puh. 040 544 0610
[email protected]
Asianajotoimisto Amos Oy
www.amoslaki.fi
Kirjoittaja on toiminut lakimiehenä ja asianajajana yli 25 vuotta keskittyen koko työuransa ajan pienten ja keskisuurten yritysten oikeudellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen.