Perimysjärjestys kertoo, kuka perii omaisuuden. Perinnönjättäjä voi muuttaa laissa säädettyä perimysjärjestystä tekemällä testamentin. Rintaperillisillä on kuitenkin aina oikeus saada itselleen puolet siitä perintöosasta, jonka he saisivat, jos testamenttia ei olisi. Tätä kutsutaan lakiosaksi.
Rintaperilliset
Perimysjärjestyksen mukaan perintö kuuluu ensi sijassa rintaperillisille. Rintaperillisiä ovat perittävän lapset, lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.
Jos perittävällä on lapsi eikä testamenttia ole, lapsi siis perii kaiken. Jos lapsia on useampi, kukin lapsista saa yhtä suuren perintöosuuden. Jos joku perittävän lapsista on kuollut, tämän osuus menee hänen omille rintaperillisilleen. Ottolasten perintöoikeuteen liittyy erityisseikkoja.
Esimerkki: Eevalla on tytär Anni sekä poika, joka on kuollut. Pojan kaksi lasta ovat elossa. Kun Eeva kuolee, perinnöstä puolet saa Anni, ja toisen puolen perinnöstä jakavat Eevan pojan lapset puoliksi.
Periikö aviopuoliso?
Jos rintaperillisiä ei ole, mutta henkilö oli kuolinhetkellään naimisissa, perijä on tällöin aviopuoliso, mikäli häntä ei ole sivuutettu testamentilla. Lesken perintöoikeus on kuitenkin siinä mielessä väliaikaista, että lesken kuoltua ensiksi kuolleen puolison omaisuus palautuu hänen omaan sukuunsa. Edellytyksenä palautumiselle on, että ensiksi kuolleen puolison äiti, isä, veli tai sisar tai näiden jälkeläinen on elossa silloin, kun leski kuolee.
Kun perittävällä on rintaperillisiä, aviopuoliso ei siis saa perintöä. Perittävä voi vaikuttaa tilanteeseen tekemällä testamentin, jossa leski on mukana.
Avopuoliso ei koskaan peri suoraan vainajaa. Perittävä voi kuitenkin testamentilla testamentata omaisuttaa avopuolisolleen.
Esimerkki: Maija ja Matti ovat lapseton pariskunta. Heillä ei ole avioehtoa eikä testamenttia. Maijalla on kaksi veljeä. Kun Maija kuolee, Matti perii hänet. Kun Matti kuolee, hänen Maijalta perimänsä omaisuus palautuu Maijan veljille.
1.4.2011 tuli voimaan laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Samalla päivämäärällä perintökaareen 8 luvun 2 §:ään lisättiin avopuolison oikeus harkinnanvaraiseen avustukseen jäämistöstä.
Soita 010 299 5090 . Varaa ilmainen alkukartoitus
Perivätkö vanhemmat lapsensa? Vanhempien perintöoikeus
Jos perittävällä ei ole lapsia tai lasten jälkeläisiä eikä myöskään aviopuolisoa, tällöin lähimmät perilliset ovat perittävän omat vanhemmat. Kumpikin vanhemmista saa puolet perinnöstä.
Perivätkö sisarukset? Sisarusten perintöoikeus
Jos toinen vanhemmista on kuollut, perittävän sisarukset saavat hänen osuutensa perinnöstä. Kuolleen sisaruksen osuuden perivät hänen rintaperillisensä. Jos taas molemmat vanhemmat ovat kuolleet, sisarukset tai heidän jälkeläisensä perivät omaisuuden.
Isovanhempien perintöoikeus
Jos elossa ei ole perittävän vanhempia eikä sisaruksia tai näiden lapsia, menee perintö isovanhemmille. Jos heistä joku on kuollut ennen perittävää, menee tämän osuus perinnöstä hänen lapsilleen eli perinnönjättäjän tädeille, sedille ja enoille. Jos kaikki isovanhemmat ovat kuolleet, perintö menee kokonaan perittävän isän tai äidin sisaruksille.
Kuka perii lapsettoman? Lapsettoman perintö
Lapsettoman perii hänen aviopuolisonsa. Jos aviopuolisoa ei ole, perintö menee hänen vanhemmilleen. Jos vanhempia ei ole, perintö menee sisaruksille. Lapsettoman kannattaa ehdottomasti tehdä testamentti. Mikäli testamenttia ei ole tehty, seurataan perimysjärjestystä niin pitkälle kuin tarve vaatii. Serkut eivät kuitenkaan enää peri.
HUOM!! Serkut eivät enää peri. Jos perittävällä ei ole perimysjärjestyksen mukaisia perillisiä ja jos hän ei ole tehnyt testamenttia, perintö menee valtiolle.
Perimysjärjestys esimerkki kaavio
Vinkki: voit rastia pois tahoja, joita sinulla ei ole ja sitä kautta sinulle selviää perillistahosi.
Artikkelin laati Asianajaja Tuula Rainto, Asianajotoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä. Artikkelia päivitetty 25.4.2024.
Tee ilmainen tarvekartoitus
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Perinnöttömäksi tekemisestä
Perinnönjako
Perunkirjoitus