Kuolinpesän osakkaat voivat hallita kuolinpesää yhdessä, jolloin kyseessä on kuolinpesän yhteishallinto. Tällöin osakkaiden on yhteistuumin hoidettava kuolinpesän asioita ja tehtävä päätökset yhteisymmärryksessä. Perinnönjaosta olisi päästävä osakkaiden kesken myös yhteisymmärrykseen. Mikäli kuolinpesässä on hankala osakas, on mahdollista ettei kuolinpesää saada jaettua. Tällöin jokaisen kuolinpesän osakkaan oikeussuojana on hakea pesänselvittäjä ja-jakaja kuolinpesään, joka ottaa kuolinpesän hallintaansa saattaakseen kuolinpesä jakokuntoon.
Päätökset tulee tehdä yksimielisesti
Monesti kuolinpesän osakkaat uskovat, että päätökset kuolinpesässä voidaan tehdä sen mukaan kuin mitä enemmistö osakkaista kannattaa. Kuolinpesässä ei kuitenkaan voi tehdä päätöksiä enemmistöpäätöksinä, vaan aina edellytetään osakkaiden yksimielisyyttä.
Mikäli kuolinpesän osakkaat eivät saa yhteishallintoa toteutettua ja kuolinpesää jaettua sovinnollisesti, esimerkiksi hankalan kuolinpesän osakkaan takia, on pesänselvittäjä ainoa ratkaisu tällaiseen tilanteeseen.
Soita 010 299 5090 . Varaa ilmainen alkukartoitus
Kuolinpesän osakkaan oikeus hakea pesänselvittäjää
Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on itsenäinen oikeus hakea käräjäoikutta määräämään kuolinpesään pesänselvittäjä. Pesänselvittäjää ja -jakajaa voi hakea jokainen kuolinpesän osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänselvittäjän ja -jakajan. Tällöin kuolinpesän hallintoa ryhtyy hoitamaan pesänselvittäjä, joka saattaa kuolinpesän jakokuntoon ja tämän jälkeen jakaa varat osakkaille. Pesänselvittäjä kuulee kaikkia kuolinpesän osakkaita, mutta hoitaa kuolinpesän hallinnon itsenäisesti. Pesänselvittäjänä ja -jakajana toimii tyypillisesti perintöoikeuteen erikoistunut lakimies.
Kuolinpesän siirtyminen pesänselvittäjän ja-jakajan hallintoon
Mikäli kuolinpesän asioiden hoitaminen osakkaiden yhteishallinnolla osoittautuu mahdottomaksi, kullakin kuolinpesän osakkaalla on itsenäinen oikeus hakea pesänselvittäjän tai pesänjakajan määräämistä käräjäoikeudelta. Tyypillisesti hän on perintöjuridiikkaan erikoistunut lakimies.
Pesänselvittäjän tai -jakajan määräämisen jälkeen osakkaiden tulee luovuttaa kuolinpesä käräjäoikeuden määräämän pesänselvittäjän ja/tai pesänjakajan hallintaan. Pesänselvittäjällä on määräyksen saatuaan oikeus ja velvollisuus hoitaa pesän asioita, tehdä oikeustoimia sen puolesta ja jakaa kuolinpesä.
Pesänselvittäjän rooli kuolinpesässä
Pesänselvittäjä ja -jakaja järjestää tarvittavan määrän pesänselvitys- ja perinnönjakokokouksia, joissa osakkailla on mahdollisuus esittää kuolinpesän asioita ja perinnönjakoa koskevat vaatimuksensa sekä neuvotella keskenään mahdollisista erimielisyyksistään.
Pesänjakajalla ja -selvittäjällä on velvollisuus kertoa tasapuolisesti kuolinpesän osakkaille heidän oikeutensa ja velvollisuutensa, sekä pyrkiä saamaan aikaan kaikkia osapuolia tyydyttävä sovinto. Jos sovintoa ei yrityksistä huolimatta synny, pesänjakajan tulee suorittaa toimitusjako pesän osakkaiden välillä lain säännöksiä noudattaen. Pesän osakkailla on oikeus moittia pesänjakajan tekemää jakopäätöstä nostamalla moitekanne muita osakkaita vastaan käräjäoikeudessa 6 kuukauden kuluessa jakopäätöksen tekemisestä.
Pesänselvittäjän ja -jakajan palkkio
Pesänselvittäjällä ja pesänjakajalla on oikeus saada kohtuullinen palkkio työstään ja korvaus aiheutuneista kuluista. Nämä maksetaan kuolinpesän varoista. Pesänjakajan palveluiden hinta määräytyy tehtäviin käytetyn ajan perusteella. Mitä enemmän erimielisyyksiä kuolinpesän osakkailla on ja jotka siirtävät pesänjakajan ratkaistavaksi, sitä korkeammaksi pesänjakajalle maksettava korvaus kohoaa. On siis suositeltavaa, että osakkaat pyrkivät keskenään sopimaan taloudellisesti vähämerkityksellisimmistä asioista keskenään, kuten esimerkiksi irtaimiston jaosta. Viimekädessä pesänjakaja päättää myös vähämerkityksellisten asioiden tilasta.
Kuolinpesän jakosopimus ja jakokirja
Mikäli kuolinpesän osakkaat pääsevät toimitusjaossa perinnön jakamisesta keskenään sopimukseen tai edes osittaiseen sopimukseen, pesänjakaja vahvistaa sopimuksen. Sopimus liitetään pesänjakajan laatimaan jakokirjaa.
Niiltä osin kuin kuolinpesän osakkaat eivät pääse sopimukseen, pesänjakaja tekee jakoratkaisun itsenäisesti ja laatii kokonaisjaosta jakokirjan. Hän yksin allekirjoittaa jakokirjan. Osakkaat voivat halutessaan omilla allekirjoituksillaan ilmoittaa hyväksyvänsä jaon ja sitoutua olemaan jakoa moittimatta, jolloin jako tulee heti lainvoimaiseksi. Jos näin ei menetellä, jako tulee lainvoimaiseksi 6 kk:n moiteajan kuluttua, mikäli kukaan osakkaista ei moiteajan kuluessa ole nostanut jakoa koskevaa moitekannetta käräjäoikeudessa kaikkia muita osakkaista vastaan.
Ota yhteyttä lakimieheen
Omien oikeuksien hahmottaminen perintöön liittyvissä asioissa voi olla hankalaa. On suositeltavaa olla yhteydessä osaavaan lakimieheen, mikäli kuolinpesässänne on hankala osakas.
Artikkelin laati Asianajaja Tuula Rainto, Asianajotoimisto Amos Oy:stä. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä.
Artikkelia on päivitetty 2.1.2024
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita eli perikunta?
Riidelläänkö kuolinpesässä?
Asianajaja Tuula Rainto, Asianajotoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090