Onko kuolinpesän asioiden hoidossa tai jakamisessa erimielisyyttä?
Erimielinen kuolinpesä
Kuolinpesän osakkaiden kesken saattaa syntyä kitkaa asioiden hoitamisesta ja kuolinpesän jakamisesta. Erimielisyyttä saattaa syntyä omaisuuden arvonmäärityksestä ja jakamisesta. Myös sellaiset vainajan elinaikaiset tapahtumat, joilla ei ole varsinaista merkitystä itse pesän selvitykseen tai perinnönjakoon saattavat vaikuttaa kuolinpesän osakkaiden välien kiristymiseen. Kuolinpesän osakkaiden ollessa erimielisiä he kokevat yhteistyön mahdottomaksi. Kuolinpesän on tällöin turvauduttava selvityksessä ja jaossa ulkopuoliseen objektiiviseen tahoon jota kutsutaan pesänselvittäjäksi- ja jakajaksi. Pesänselvittäjää- ja jakajaa haetaan käräjäoikeudesta.
Kuolinpesässä alaikäinen henkilö
Kuolinpesässä voi olla osakkaina alaikäisiä henkilöitä. Tällöin kuolinpesän omaisuuden realisointi monimutkaistuu olennaisesti ja alaikäiselle saatetaan tarvita perheen ulkopuolinen edunvalvoja ja realisoinnille lupa Digi- ja väestötietovirastolta. Tällöin vaivattomin tapa edetä, on hakea kuolinpesään neutraali ja objektiivinen pesänjakaja.
Kuolinpesän osakas ulosmittauksessa
Kuolinpesässä saattaa myös olla osakas, jonka osuus kuolinpesästä on ulosmitattu. Tällöin kuolinpesän realisoinnit vaativat ulosottomiehen hyväksynnän. Lisäksi ulosottomieheltä tulee tarkat ohjeet siitä, miten ja mille taholle ulosmitatun henkilön jako-osuus maksetaan.
Soita 010 299 5090 . Varaa ilmainen alkukartoitus
Kuolinpesän osakas edunvalvonnassa
Voi myös olla mahdollista, että joku kuolinpesän osakkaista on edunvalvonnassa. Tällöin päätökset hänen puolestaan tekee edunvalvoja. Hän tai kuolinpesä, tehdessään perinnönjakoa, saattavat tarvita erilaisia lupia Digi- ja väestötietovirastolta.
Kuolinpesän siirtyminen pesänselvittäjän ja-jakajan hallintoon
Mikäli kuolinpesän asioiden hoitaminen osakkaiden yhteishallinnolla osoittautuu mahdottomaksi, kullakin kuolinpesän osakkaalla on itsenäinen oikeus hakea pesänselvittäjän tai pesänjakajan määräämistä käräjäoikeudelta. Tyypillisesti hän on perintöjuridiikkaan erikoistunut lakimies.
Pesänselvittäjän tai -jakajan määräämisen jälkeen osakkaiden tulee luovuttaa kuolinpesä määrätyn pesänselvittäjän ja/tai pesänjakajan hallintaan. Pesänselvittäjällä on määräyksen saatuaan oikeus ja velvollisuus hoitaa pesän asioita ja tehdä oikeustoimia sen puolesta. Pesänselvittäjän ja -jakajan järjestää tarvittavan määrän pesänselvitys- ja perinnönjakokokouksia, joissa osakkailla on mahdollisuus esittää kuolinpesän asioita ja perinnönjakoa koskevat vaatimuksensa sekä neuvotella keskenään mahdollisista erimielisyyksistään. Pesänjakajalla ja -selvittäjällä on velvollisuus kertoa tasapuolisesti kuolinpesän osakkaille heidän oikeutensa ja velvollisuutensa, sekä pyrkiä saamaan aikaan kaikkia osapuolia tyydyttävä sovinto. Jos sovintoa ei yrityksistä huolimatta synny, pesänjakajan tulee suorittaa toimitusjako pesän osakkaiden välillä lain säännöksiä noudattaen. Pesän osakkailla on oikeus moittia pesänjakajan tekemää jakopäätöstä nostamalla moitekanne muita osakkaita vastaan käräjäoikeudessa 6 kuukauden kuluessa jakopäätöksen tekemisestä.
Pesänselvittäjän ja -jakajan palkkio
Pesänselvittäjällä ja pesänjakajalla on oikeus saada kohtuullinen palkkio työstään ja korvaus aiheutuneista kuluista. Nämä maksetaan kuolinpesän varoista. Pesänjakajan palveluiden hinta määräytyy tehtäviin käytetyn ajan perusteella. Mitä enemmän erimielisyyksiä kuolinpesän osakkailla on ja jotka siirtävät pesänjakajan ratkaistavaksi, sitä korkeammaksi pesänjakajalle maksettava korvaus kohoaa. On siis suositeltavaa, että osakkaat pyrkivät keskenään sopimaan taloudellisesti vähämerkityksellisimmistä asioista keskenään, kuten esimerkiksi irtaimiston jaosta.
Kuolinpesän jakosopimus ja jakokirja
Mikäli kuolinpesän osakkaat pääsevät toimitusjaossa perinnön jakamisesta keskenään sopimukseen tai edes osittaiseen sopimukseen, pesänjakaja vahvistaa sopimuksen. Sopimus liitetään pesänjakajan laatimaan jakokirjaa.
Niiltä osin kuin kuolinpesän osakkaat eivät pääse sopimukseen, pesänjakaja tekee jakoratkaisun itsenäisesti ja laatii kokonaisjaosta jakokirjan. Hän yksin allekirjoittaa jakokirjan. Osakkaat voivat halutessaan omilla allekirjoituksillaan ilmoittaa hyväksyvänsä jaon ja sitoutua olemaan jakoa moittimatta, jolloin jako tulee heti lainvoimaiseksi. Jos näin ei menetellä, jako tulee lainvoimaiseksi 6 kk:n moiteajan kuluttua, mikäli kukaan osakkaista ei moiteajan kuluessa ole nostanut jakoa koskevaa moitekannetta käräjäoikeudessa kaikkia muita osakkaista vastaan.
Artikkelin laati Asianajaja Tuula Rainto, Asianajotoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä. Artikkelin päivitys 08.11.2023.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Perinnönjako
Perunkirjoitus