Riitaprosessin kulku
Riita-asioilla tarkoitetaan yksityishenkilöiden tai yritysten välisiä erimielisyyksiä, jotka ratkaistaan tuomioistuimessa. Tällaisia riitoja voivat olla esimerkiksi vahingonkorvaukseen, perintöön, kiinteistön kauppaan tai huoneiston vuokraukseen liittyvät asiat.
Useimmiten riitaprosessi alkaa yleistuomioistuimessa eli käräjäoikeudessa, mutta toisinaan kanne on nostettava erityistuomioistuimessa. Esimerkiksi immateriaalioikeuksiin liittyvät riidat käsitellään markkinaoikeudessa. Riita-asiat on erotettava rikosasioista, jotka käsitellään rikosprosessin yhteydessä.
Riita-asia tulee vireille haastehakemuksella
Riita-asia saadaan vireille, kun kantaja lähettää haastehakemuksen käräjäoikeudelle. Kantajan tulee hakemuksessaan ilmoittaa muun muassa oikea tuomioistuin, todistajien, asianosaisten sekä heidän asiamiestensä nimet ja yhteystiedot. Tuomiovaltaisen tuomioistuimen eli forumin valintaan voivat vaikuttaa esimerkiksi asianosaisten asuin- tai kotipaikka tai riidan kohteena olevan kiinteistön sijainti.
Haastehakemuksessa on yksilöitävä selkeästi, mitä toiselta osapuolelta eli vastaajalta vaaditaan. Vaatimusten pohjana toimivat kanneperusteet. Kantaja voi vaatia oikeudenkäyntikulujen, kuten riitaprosessin alussa maksettavan oikeudenkäyntimaksun, korvaamista vastaajalta. On huomattava, että oikeudenkäyntikulut voidaan tuomita korvattavaksi vain osittain.
Haastehakemukseen tulee liittää kirjalliset todisteet, kuten sopimukset ja valokuvat, sekä ilmoittaa henkilötodistelu.
Soita 010 299 5090 . Varaa ilmainen alkukartoitus
Vastine tulee perustella huolellisesti
Vastaajan haastehakemukseen laatimaansa vastausta nimitetään vastineeksi, jossa ilmoitetaan esimerkiksi kanteen vastustamisesta tai vaihtoehtoisesti tunnustetaan haastehakemuksen vaatimukset osittain tai kokonaisuudessaan. Vastine tulee laatia mahdollisimman huolellisesti perustellen. Ei toisin sanoen riitä, että ilmoittaa yksinkertaisesti vastustavansa kannetta.
Vastineeseen tulee sisällyttää esimerkiksi sekä kirjalliset todisteet että tiedot henkilötodistelusta. Myös vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta esitetään vastineessa. On tärkeää esittää vastauksessaan kaikki seikat, joihin tullaan oikeudenkäynnissä vetoamaan. Jos tiettyyn seikkaan ei ole pätevästi vedottu, tuomioistuin ei voi käyttää sitä tuomionsa perusteena.
Tyypillisesti kirjallisessa muodossa toimitettavaan vastineeseen sisällytetään tunnustaminen, asia- tai prosessiväite. Tunnustuksella myönnetään jonkin väitteen riidattomuus. Asiaväitteellä sen sijaan vedotaan haastehakemuksen asiasisältöön liittyvään virheellisyyteen. Prosessiväitteen tavoitteena on osoittaa, että oikeudenkäynnin jatkamiselle tai kanteen tutkimiselle tuomioistuimessa on este.
Vastine on annettava ajoissa. Jos vastaaja jättää vastaamatta, tuomioistuin voi antaa yksipuolisen tuomion, joka voi olla vastaajalle epäedullinen.
Valmisteluistunto
Riita-asian valmistelu voidaan hoitaa joko kirjallisesti tai suullisesti. Kirjallinen valmistelu on mahdollista, jos riita-asiassa ei kuulla todistajia. Useimmiten valmistelu tapahtuu kuitenkin suullisesti, jolloin tuomioistuin järjestää valmisteluistunnon.
Valmisteluistunnossa on esitettävä kaikki kirjalliset todisteet ja henkilötodistajat sekä näiden yhteystiedot. Istunnossa kysytään yksityiskohtaisia asiaan liittyviä kysymyksiä, joihin on oltava valmis vastaamaan. Mikäli käsittelyä joudutaan lykkäämään osapuolen vuoksi, voi lykkäyksestä aiheutua lisäkustannuksia, jotka kyseinen osapuoli joutuu maksamaan.
Valmisteluistunnon aikana selvitetään osapuolten mahdollisuus päästä sovintoon, jonka tuomioistuin voi vahvistaa. Jos sovintoa ei saavuteta, riita-asia etenee pääkäsittelyyn
Riita-asia ratkaistaan pääkäsittelyssä
Pääkäsittelyssä osapuolet esittävät tarkemmin vaatimuksensa. Kirjallisten todisteiden ja henkilötodistelun jälkeen osapuolet esittävät loppulausunnot, joissa he antavat oikeudellisen näkemyksensä siitä, miten asia tulisi ratkaista.
Pääkäsittelyssä ei ole mahdollista esittää uusia väitteitä tai todisteita, ellei niihin vetoamatta jättäminen ole ollut pätevästi perusteltua valmistelun aikana. Pääkäsittelyn aikataulua voidaan muuttaa vain hyvin poikkeuksellisesta syystä, joten valmistautuminen on aloitettava ajoissa.
Mikäli käräjäoikeuden ratkaisuun ei haeta muutosta määräajassa, päätös tulee lainvoimaiseksi, ja tuomio voidaan panna täytäntöön.
Lopuksi
Riita-asian käsittely tuomioistuimessa voi olla monivaiheinen ja vaatii huolellista valmistautumista. Sovintoa kannattaa aina harkita, sillä se voi säästää aikaa ja kustannuksia. Vaikka asia etenisi pääkäsittelyyn asti, sovinto on edelleen mahdollista ja usein suositeltavaa.
Artikkelin kirjoitti lakimies Santeri Valkamo. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p. 010 299 5090.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Perinnönjako ja osakkaiden välinen riita
Riidelläänkö kuolinpesässä?