Riita-asioissa on kyse erimielisyyksien ratkaisemisesta tuomioistuimessa. Riita-asiat voivat olla monenlaisia, kuten vahingonkorvausvaatimuksia, sopimusten purkamista tai perintöriitoja. Ennen kuin asia etenee tuomioistuimeen, riita pyritään usein ratkaisemaan sovintoneuvotteluissa. Valtaosa riidoista päättyykin sovintoon ennen tuomioistuinkäsittelyn alkamista. Riita-asioiden sovittelusta ja sovintoneuvotteluista voit lukea tarkemmin tästä.
Tässä artikkelissa tarkastelemme riita-asian vireilletuloa sekä valmisteluvaihetta. Vaikka riita-asian kulminaatiopiste on pääkäsittely ja tuomion antaminen, valmistelu on usein työläin ja tärkein osa prosessia, ja suuri osa asianosaisten ja heidän avustajiensa työstä kohdistuu juuri valmisteluun.
Riita-asian vireilletulo
Riita-asia tulee vireille, kun kantajan toimittama kirjallinen haastehakemus saapuu käräjäoikeuteen. Monimutkaisemmissa tapauksissa haastehakemuksen laatiminen on syytä jättää lainoppineille, jotta keskeiset seikat voidaan esittää jäsennellysti ja perustellusti. Haastehakemuksen keskeinen tehtävä on esittää, mitä kantaja vaatii vastaajalta ja millä perusteella. Haastehakemukseen tulee liittää todisteet, jotka tukevat kantajan vaatimuksia, sekä ilmoittaa todistusteemat eli ne seikat, jotka kullakin todisteella pyritään osoittamaan todeksi. Yksinkertaisissa, riidattomissa velka-asioissa menettely on suppeampi eikä todisteita tarvitse liittää.
Kun haastehakemus on käsitelty käräjäoikeudessa, vastaajalle annetaan haaste, jossa häntä kehotetaan vastaamaan kantajan vaatimuksiin määräajassa. Määräaika alkaa kulua haasteen tiedoksiannosta, joka voi tapahtua puhelimitse, postitse tai haastemiehen kautta. Vastaajan on tärkeää vastata määräajassa, sillä vastaamatta jättäminen voi johtaa siihen, että asia ratkaistaan kantajan hyväksi yksipuolisella tuomiolla ilman istuntoa. Jos vastaaja vastustaa kannetta, asian käsittelyä jatketaan joko kirjallisesti tai suullisesti valmisteluvaiheessa.
Soita 010 299 5090 . Varaa ilmainen alkukartoitus
Kirjallinen ja suullinen valmistelu
Riita-asian valmistelulle asetetut tavoitteet tulevat suoraan laista. Oikeudenkäymiskaaren mukaan valmistelussa on selvitettävä asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet, mistä asianosaiset ovat erimielisiä, mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen sekä edellytykset sovinnolle. Tuomioistuimen tehtävänä on huolehtia, että edellä mainitut tavoitteet toteutuvat valmistelun aikana.
Kirjallisen valmistelun aikana käräjäoikeus voi kehottaa riita-asian asianosaisia toimittamaan käräjäoikeudelle kirjallisen lausuman tietystä tuomioistuimen määräämästä kysymyksestä. Kirjallista lausumaa ei pääsääntöisesti saa kehottaa toimittamaan kuin kerran, ellei siihen ole erityistä syystä. Näin ollen tilannetta, jossa tuomioistuin pyytää kirjallisia lausumia lausuman perään, ei tulisi syntyä. Kirjallisen valmistelun päätteeksi käräjäoikeus laatii asiasta yhteenvedon, joka toimii pohjana suullisen valmistelun toimittamiselle. Yhteenveto on käräjäoikeuden käsitys käsillä olevasta riita-asiasta ja se on riita-asian asianosaisten kannalta hyvin keskeinen asiakirja. Mikäli yhteenvetoon on kirjattu virheellisiä asioita eikä näitä myöhemmin valmistelun kuluessa esimerkiksi valmisteluistunnossa korjata, asialla voi olla haitallisia vaikutuksia sillä tuomioistuimen käsitys oikeudenkäynnin kohteesta poikkeaa tällöin asianosaisen käsityksestä.
Kirjallisen valmistelun päätyttyä asian käsittelyä jatketaan pääsääntöisesti suullisessa valmistelussa erillisessä valmisteluistunnossa. Valmisteluistunnon keskeisenä tarkoituksena on varmistaa, että asia voidaan ottaa myöhemmin pääkäsittelyyn ratkaistavaksi. Huolellinen valmistautuminen valmisteluistuntoon on erittäin tärkeää, sillä pääsääntöisesti valmisteluistunnon jälkeen muutoksia ei ole enää mahdollista tehdä. Kirjallisen valmistelun kuluessa asianosaisille toimitettu yhteenveto käydään läpi valmisteluistunnossa ja siihen tehdään tarvittavat korjaukset. Tämä vaatii valppautta jutun asianosaisilta ja heidän avustajiltaan. Valmisteluistunnossa käydään myös lävitse riitaisat ja riidattomat seikat. Todistelun, mukaan lukien kirjalliset todisteet ja todistajat, tulee kohdistua juuri riidanalaisiin seikkoihin sillä todistelu riidattomista seikoista ei luonnollisesti ole tarpeen. Valmisteluistunnossa kartoitetaan myös sovinnon mahdollisuus ja puheenjohtajan lakiin perustuvana velvollisuutena onkin edistää asian sovinnollista ratkaisua. Osapuolia voidaan motivoida sovintoon esimerkiksi muistuttamalla pääkäsittelyyn liittyvistä riskeistä, ml. oikeudenkäyntikuluriski. Jos asiassa ei saavuteta valmisteluistunnossa sovintoa, asian käsittely jatkuu myöhemmin pääkäsittelystä.
Asianajotoimisto Amos Oy palvelee oikeudenkäynteihin liittyvissä asioissa. Jos sinulla on vireillä riita-asia, joka on menossa oikeuteen, otathan meihin yhteyttä! Artikkelin kirjoitti lakimies Santeri Valkamo. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Riita-asioiden sovittelu & sovintoneuvottelut
Riita-asian pääkäsittely
Riitaprosessin kulku
Artikkelia on päivitetty 10.2.2024