Riidat ovat osa elämäämme, syntyy niitä sitten perheen kesken, kahden tai useamman yksityishenkilön tai liikekumppaneiden välillä. Riidat ovat useimmiten seurausta jonkinlaisista erimielisyyksistä tai epäselvyyksistä tai välillä ihan vain inhimillisestä kitkasta ilman kovinkaan helposti yksilöitäviä juurisyytä. Tässä tekstissä tarkastelemme, mitä riidoilla tarkoitetaan, mihin ne voivat johtaa ja kuinka sovittelu tai sovintoneuvottelut voivat useissa tapauksissa tarjota hyvän tavan riitojen ratkaisuun ennen tuomioistuinkäsittelyä mutta myös tuomioistuinkäsittelyn aikana.
Moninaiset riidat
Riidat voivat ilmetä moninaisina konflikteina. Ne voivat olla hyvinkin henkilökohtaisia, kuten perheriidat tai perinnön jakamiseen liittyvät erimielisyydet tai – suomalaisena erikoisuutena – naapureiden välinen erimielisyys pensasaidan sijainnista. Liiketoimintamaailmassa ne voivat koskea sopimusrikkomuksia, kilpailuoikeutta tai vahingonkorvauksia. Riitojen syyt ovat mitä moninaisempia eikä niitä pystytä tässä tyhjentävästi listaamaan. Joissakin tapauksessa riidan syy voi olla täysin selvä, joissakin tapauksissa taas hyvin monimutkainen tai moniulotteinen. Niin tai näin, riitojen seuraukset voivat olla riidan osapuolille vakavia, vaikuttaen suoraan riidan asianosaisten elämään, toimeentuloon – sekä mielenrauhaan.
Soita 010 299 5090 . Varaa ilmainen alkukartoitus
Miksi riitoja kannattaa sovitella tai pyrkiä sovintoon?
Riitojen sovittelu tai erillisten sovintoneuvotteluiden käyminen tarjoaa useita etuja. Liian usein riidan annetaan kärjistyä täysimittaiseksi riita-asiaksi ennen kuin osapuolten välillä on käyty perusteellisia neuvotteluita siitä, miten asia saataisiin sovinnollisesti ratkaistua. Vaikka valtaosa riita-asioista päättyy osapuolten väliseen sovintoon, on aina parempi, että sovinto saavutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Sovittelu korostaa riidan asianosaisten osallistumista ja päätöksentekoa. Osapuolet vaikuttavat sovintoratkaisuun, mikä antaa heille suuremman hallinnan lopputuloksesta. Tämä voi johtaa pitkäaikaisesti kestäviin ja tyydyttäviin ratkaisuihin, kun osapuolet tuntevat, että heidän intressinsä ja tarpeensa on huomioitu.
Sovittelu voi olla hyvin nopea prosessi. Tuomioistuinprosessi muutoksenhakuineen kestää useita vuosia, kun taas sovintoneuvottelut voivat tuoda tuloksia muutamissa päivissä tai viikoissa tai kuukausissa. Nopeus on usein tärkeää erityisesti liike-elämän kiistoissa, joissa nopeat päätökset voivat olla ratkaisevan tärkeitä ja poistavat tuomioistuinprosessiin liittyvän
Sovittelu on usein kustannustehokas ratkaisu riitojen ratkaisemiseksi. Oikeudenkäyntikulut, asianajajien ja avustajien palkkiot, mahdolliset asiantuntijalausunnot ja muut riitaan liittyvät kustannukset voivat nousta merkittäviksi summiksi. Sovittelun kustannukset ovat yleensä huomattavasti pienemmät, mikä tekee siitä taloudellisesti houkuttelevan vaihtoehdon. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sovinto saavutetaan, sitä pienemmäksi kustannukset myös jäävät.
Sovittelun eräs keskeinen etu liittyy säilytettyihin ihmis- ja liikesuhteisiin. Oikeusjuttu saattaa vahingoittaa osapuolten välistä suhdetta peruuttamattomasti. Hyvin toteutetussa sovitteluprosessissa voidaan pyrkiä rakentamaan osapuolten välistä yhteistyötä ja ymmärrystä, mikä voi auttaa säilyttämään suhteet riidan vastapuoleen myös riidan ratkettua.
Sovittelu tarjoaa myös yksilöllisiä ratkaisuja. Tuomioistuimen päätös perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, kun taas sovittelussa ja sovintoneuvotteluissa voidaan ottaa huomioon osapuolten tarpeet ja olosuhteet eikä sovinnon lopputulosta ole mitenkään välttämätöntä palauttaa lakiin. Tämä mahdollistaa joustavamman ja kohdennetumman ratkaisun. Sovinnossa saavutettu ratkaisu lopettaa riidan lopullisesti.
Sovintoneuvottelujen vaiheet yksinkertaistetusti
Valmistautuminen: Osapuolet valmistelevat neuvotteluja kokoamalla tarvittavat tiedot ja määrittelemällä tavoitteensa neuvotteluihin.
Neuvottelut: Osapuolet ja heidän avustajansa sekä mahdolliset ulkopuoliset sovittelijat (esimerkiksi Suomen Asianajajaliiton sovittelukoulutuksen käynyt asianajaja) kohtaavat keskustellakseen erimielisyyksistään avoimesti ja tavoitteellisesti. Neuvottelut käydään luottamuksellisesti eikä vastapuolen esittämiin sovintotarjouksiin saa vedota, mikäli asia jatkuu myöhemmin riita-asiana tuomioistuimessa.
Sovintosopimuksen laadinta: Mikäli neuvottelut johtavat ratkaisuun, on suositeltavaa laatia kirjallinen sopimus, johon saavutettu sovinto vastuineen ja velvollisuuksineen kirjataan. Sovintosopimuksessa ei ole tarvetta eikä kannatakaan ottaa kantaa siihen, kuka riidan osapuolista on ”voittaja” tai ”enemmän oikeassa”
Tuomioistuimen rooli sovinnon edistämisessä
Täysimittainen tuomioistuinprosessi valmisteluineen, pääkäsittelyineen ja mahdollisine muutoksenhakuineen on usein pitkä, kallis ja emotionaalisesti kuormittava. Usein se myös vie aikaa ja resursseja, jotka olisi voitu käyttää tehokkaammin jo aiemmin.
On hyvä korostaa, että riita-asian vireilletulo tuomioistuimessa ei tarkoita, että asian sovinnollinen ratkaisu olisi lopullisesti poissuljettu. Myös tuomioistuimen tulee osana normaalia oikeudenkäyntiä pyrkiä sovinnon edistämiseen. Tämä velvoite tulee tuomioistuimille suoraan laista. Yhä useammat jo alkaneet oikeudenkäynnitkin päättyvät sovintoon eivätkä tuomioon. Suomessa on myös voimassa riita-asioiden sovittelua tuomioistuimissa koskeva laki. Jos riita-asiana tuomioistuimeen saapunut asia halutaan jutun asianosaisten toiveesta siirtää tuomioistuinsovitteluun, on tämä mahdollista. Jos sovintomenettely ei tuota tulosta ja sovintoon ei päästä, asian käsittely jatkuu riita-asian käsittelyssä.
Lopuksi
Riidat ovat usein väistämätön osa elämää, mutta niiden ratkaisemiseksi ei aina tarvita oikeudellista taistelua päätyyn asti. Sovintoneuvottelut tarjoavat tehokkaan ja inhimillisen vaihtoehdon, joka voi säästää aikaa ja rahaa mutta myös tärkeitä ihmissuhteita ja liikekumppanuuksia. Vaikka riita olisi edennyt jo tuomioistuimeen, sovinnon mahdollisuus kannattaa pitää mielessä. Etenkin tilanteissa, joissa jutun taloudellinen intressi on pieni, on hyvinkin mahdollista, että oikeudenkäyntikulut nousevat prosessin kestäessä suuremmaksi kuin itse riidan kohde. Vanha sanonta siitä, että laiha sopu on usein parempi kuin lihava riita, ei ole menettänyt merkitystään.
Artikkelin kirjoitti lakimies Santeri Valkamo. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Riita-asian vireilletulo & valmistelu
Riita-asian pääkäsittely
Riitaprosessin kulku