Riitaprosessin kulku
Riita-asioilla tarkoitetaan yksityisten ihmisten tai yritysten välisien erimielisyyksien ratkaisemista tuomioistuimessa. Tällaisia riitoja voivat olla esimerkiksi vahingonkorvaukseen, perintöön, kiinteistön kauppaan tai huoneiston vuokraamiseen liittyvät asiat.
Useimmiten riitaprosessi saa alkunsa yleistuomioistuimen ensimmäisessä asteessa eli käräjäoikeudessa, mutta toisinaan kanne tulee nostaa erityistuomioistuimessa. Esimerkiksi immateriaalioikeuksia koskevat riita-asiat laitetaan vireille markkinaoikeudessa. Riita-asiat tulee erottaa rikoslaissa tuomittavaksi säädettyjen tekojen käsittelystä rikosprosessissa.
Riita-asia tulee vireille haastehakemuksella
Haastehakemuksen käräjäoikeudelle lähettävää osapuolta kutsutaan kantajaksi. Kantajan tulee haastehakemuksessaan ilmoittaa muun muassa oikea tuomioistuin, todistajien, asianosaisten sekä heidän asiamiestensä nimet ja yhteystiedot. Asiassa tuomiovaltaisen oikeuspaikan eli forumin valintaan voi vaikuttaa esimerkiksi asianosaisten asuinpaikka, riidan kohteena olevan kiinteistön osoite tai muu kyseisen riidan taustatekijä.
Haastehakemusta laatiessa tulee yksilöidä, mitä toiselta osapuolelta eli vastaajalta vaaditaan. Vaatimusten pohjana toimivat kanneperusteet. Kantaja voi vaatia oikeudenkäyntikulujen, kuten tälle riitaprosessin alussa lankeavan oikeudenkäyntimaksun, korvaamista vastaajan varoista. On hyvä huomata, että oikeudenkäymiskulut voidaan tuomita myös vain osittain korvattaviksi.
Kirjallisten todisteiden, kuten sopimusten tai valokuvien, lisäksi haastehakemuksessa tulee ilmoittaa asiaan liittyvä henkilötodistelu.
Soita 010 299 5090 . Varaa ilmainen alkukartoitus
Vastine tulee perustella huolellisesti
Vastaajan haastehakemukseen laatimaansa vastausta nimitetään vastineeksi, jossa ilmoitetaan esimerkiksi kanteen vastustamisesta tai vaihtoehtoisesti tunnustetaan haastehakemuksen vaatimukset osittain tai kokonaisuudessaan. Vastine tulee laatia mahdollisimman huolellisesti perustellen. Ei toisin sanoen riitä, että ilmoittaa yksinkertaisesti vastustavansa kannetta.
Vastineeseen tulee sisällyttää esimerkiksi sekä kirjalliset todisteet että tiedot henkilötodistelusta. Myös vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta esitetään vastineessa. On tärkeää esittää vastauksessaan kaikki seikat, joihin tullaan oikeudenkäynnissä vetoamaan. Jos tiettyyn seikkaan ei ole pätevästi vedottu, tuomioistuin ei voi käyttää sitä tuomionsa perusteena.
Tyypillisesti kirjallisessa muodossa toimitettavaan vastineeseen sisällytetään tunnustaminen, asia- tai prosessiväite. Tunnustuksella myönnetään jonkin väitteen riidattomuus. Asiaväitteellä sen sijaan vedotaan haastehakemuksen asiasisältöön liittyvään virheellisyyteen. Prosessiväitteen tavoitteena on osoittaa, että oikeudenkäynnin jatkamiselle tai kanteen tutkimiselle tuomioistuimessa on este.
Haastehakemukseen ei ikinä kannata jättää vastaamatta ajoissa. Tällaisissa tapauksissa tuomioistuimen antama yksipuolinen tuomio voi olla vastaajan kannalta epäedullinen.
Valmisteluistunnossa voidaan vahvistaa sovinto
Toisinaan on mahdollista, että asian valmistelu hoidetaan kirjallisesta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun riita-asiassa ei kuulla todistajia. Pääsääntöisesti valmistelu hoidetaan kuitenkin suullisesti, jolloin tuomioistuin järjestää valmisteluistunnon.
Nimestään huolimatta valmisteluistuntoon ei voi mennä valmistautumatta, vaan viimeistään siinä kohtaa tulee olla esittää kaikki kirjalliset todisteet ja henkilötodistajat sekä näiden yhteystiedot. Valmisteluistunnossa voidaan kysyä yksityiskohtaisia asiaan liittyviä seikkoja, joihin on oltava valmis vastaamaan. Mikäli käsittelyä joudutaan osapuolen vuoksi lykkäämään, voi siitä aiheutuvat lisäkulut tulla tämän maksettavaksi.
Valmisteluistunnon aikana selvitetään osapuolten mahdollisuutta päästä sovintoon, jonka tuomioistuin vahvistaa. Mikäli sovintoon ei päästä, riita-asia etenee pääkäsittelyyn.
Riita-asia ratkaistaan pääkäsittelyssä
Pääkäsittelyssä osapuolet perustelevat tarkemmin vaatimuksensa. Kirjallisten todisteiden ja henkilötodistelun jälkeen pidettävissä loppulausunnoissa osapuolet antavat oikeudellisen näkemyksensä siitä, miten asia tulisi ratkaista.
On tärkeää huomata, ettei pääkäsittelyssä ole enää mahdollista esittää uusia väitteitä tai todisteita. Poikkeuksen voi muodostaa tilanne, jossa näiden ilmoittamatta jättämiseen valmistelussa on ollut pätevä syy. Pääkäsittelyn aikataulua voidaan muuttaa vain hyvin poikkeuksellisesta syystä, eli valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Mikäli käräjäoikeuden tai muun ensimmäisen oikeusasteen ratkaisuun ei hae määräajassa muutosta, tulee se lainvoimaiseksi ja tuomio voidaan panna täytäntöön.
Artikkelin kirjoitti lakimies Santeri Valkamo. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p. 010 299 5090.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Perinnönjako ja osakkaiden välinen riita
Riidelläänkö kuolinpesässä?