Lapsen huoltajuusriita voi syntyä avioerossa tai avoliiton päättyessä. Tällöin on ratkaistava yhteisten lasten tapaamista ja elatusta koskevat asiat, sillä molemmilla vanhemmilla on samat oikeudet ja velvollisuudet. Lapsen tai lasten asema on yhdenvertainen riippumatta siitä, ovatko vanhemmat olleet avioliitossa tai avoliitossa.
Huoltajuuskiistat voivat olla henkisesti todella raskaita. Huoltajuusriita syntyy silloin, kun vanhemmat eivät pääse sopuun siitä, kuka lasta hoitaa, missä lapsi asuu ja miten lapsen tapaamisoikeus järjestetään.
Huoltajuudesta sopiminen voidaan vahvistaa lastenvalvojan avulla
Monessa tapauksessa paras tilanne lapsen huoltajuus asian selvittämiseen on varata aika lastenvalvojalle, joka työskentelee kunnan perhepalveluissa tai sosiaalitoimessa. Palvelu on maksutonta.
Lastenvalvojan tehtävänä on auttaa vanhempia pääsemään yhteisymmärrykseen ja sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Vanhempien tulee pystyä tekemään päätökset lapsen edun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lasten tapaaminen on tyypillisin syy siihen, että vanhemmat haluavat sopia asioista.
Huoltajuuskiistassa neuvotteluilla ratkaistavia asioita ovat kaikki käytännön järjestelyt, kuten:
- lapsen tai lasten asuminen eron jälkeen
- koulu tai päiväkoti
- harrastukset kuljetuksineen
- tapaamisoikeus
- kuljetukset vanhemman luota toisen luo.
Kun asiat on saatu päätökseen, lastenvalvoja kirjaa sovituista asioista huoltajuussopimus asiakirjan, joka on täytäntöönpanokelpoinen. Tämän jälkeen lastenvalvojan luona tehty sopimus toimitetaan kunnan sosiaalilautakunnalle vahvistettavaksi, jolloin se on lainvoimainen ja sitova samalla tavoin kuin tuomioistuimen päätös.
Huomioitavaa on, että jos sopuun huoltajuuskiistasta ei päästä, lastenvalvoja ei yksin voi tehdä päätöstä.
Huoltajuuskiista voidaan ratkaista myös yhteisymmärryksessä vanhempien kesken
Vanhemmat voivat sopia lapsen huoltajuudesta keskenään, ja toimittaa kirjallisen sopimuksen lastenvalvojan vahvistettavaksi. Näin sopimus on rinnastettavissa lastenvalvojan luona tehtyyn sopimukseen ja on siten täytäntöönpanokelpoinen. Myös isän oikeudet huoltajuuskiistassa tulevat huomioiduksi. Lasten tapaaminen voidaan näin sopia yhteisymmärryksessä vanhempien kesken.
Huoltajuuskiista tuomioistuinsovittelussa
Lasten huoltajuuskiistaa voidaan ratkoa myös tuomioistuinsovittelussa. Jos huoltajuudesta sopiminen lastenvalvojan luona ei onnistu tai muu vanhemmille tarjottu apu eropalveluissa ei ole riittävää, voidaan asiasta sopia tuomioistuinsovittelussa. Syy tuomioistuinsovitteluun päätymiseen on riitaisaksi mennyt huoltajuuskiista. Sovittelun tarkoituksena olisi saada aikaan kestävä sopimus vanhempien välille, joka on myös lapsen edun mukainen. Sovittelumenettelyn aloittaminen edellyttää molempien vanhempien suostumusta. Ketään ei voi pakottaa sovintoon.
Sovittelussa ovat läsnä lapsen vanhemmat sekä sovittelija, joka on perheasioihin perehtynyt tuomari. Tuomaria avustaa vanhemmuuden ja lapsen kehityksen asiantuntija, joka on yleensä sosiaalityöntekijä tai psykologi. Vanhemmilla on oikeus käyttää lakimiestä avustajanaan sovittelussa. Asiantuntijalla sekä asiaan perehtyneellä tuomarilla pyritään varmistamaan lapsen etujen toteutuminen.
Huoltajuuskiistan ratkaisu käräjäoikeudessa
Mikäli lapsen huoltajuutta koskeva riita ei ratkea tuomioistuinsovittelussakaan, käräjäoikeus ratkaisee asian. Asian voi viedä käräjäoikeuteen myös ilman, että sovittelua on yritetty. Ennen asian viemistä käräjäoikeuteen on kuitenkin syytä ottaa huomioon tuomioistuinmenettelyjen pitkät käsittelyajat sekä kalliit kustannukset. Myös tuomioistuinsovittelussa tehdyn päätöksen tai sosiaalitoimen vahvistaman päätöksen muuttamista voi hakea käräjäoikeudesta.
Huoltajuuskiista oikeudessa
Joskus vanhemmat haluavat ratkaista asiat lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisesta sekä elatusavusta käräjäoikeudessa. Tällöin tulee joko toisen tai molempien vanhempien tehdä hakemus tästä lapsen asuinpaikan käräjäoikeudelle. Hakemus on vapaamuotoinen.
Jos toinen vanhempi on tehnyt hakemuksen yksin, varaa käräjäoikeus toiselle vanhemmalle tilaisuuden ilmoittaa kirjallisesti näkemyksensä asiasta. Jos vanhemmat ovat yksimielisiä, käräjäoikeus ratkaisee asian kirjallisesti. Mikäli vanhemmilla on erimielisyyksiä asiassa, käräjäoikeus kutsuu vanhemmat valmisteluistuntoon selvittääkseen, mitä kumpikin vanhempi vaatii ja mistä seikoista riitaisuudet johtuvat. Asiaan voidaan vielä tässä vaiheessa saada sovinto. Mikäli näin ei tapahdu, sosiaaliviranomaiset tekevät selvityksen perheen tilanteesta ja kuulevat lapsia. Tämän jälkeen asiasta järjestetään pääkäsittely. Pääkäsittelyssä käräjäoikeus joko ratkaisee asian heti tai ilmoittaa käräjäoikeuden päätöksenantopäivän. Oikeus tekee päätöksen lapsen edun perusteella – eli mikä on parasta lapselle, ei aikuisille.
Käräjäoikeuden päätökseen tyytymätön voi valittaa asiasta hovioikeuteen.
Oikeus voi päättää:
- Kummalle vanhemmalle myönnetään huoltajuus (tai yhteishuoltajuus)
- Missä lapsi asuu
- Miten tapaamiset toisen vanhemman kanssa järjestetään
- Miten elatusmaksut määritellään
Usein oikeus pyytää sosiaalitoimelta olosuhdeselvityksen, jossa kartoitetaan lapsen arkea, vanhempien kykyä huolehtia lapsesta ja muita tärkeitä seikkoja.
Lähivanhemmuuden vaihtaminen
Tuomioistuin tai lastenvalvoja arvioi ennen kaikkea lapsen etua. Perusteita lähivanhemmuuden vaihtamiselle voivat olla esimerkiksi:
- Lapsi itse haluaa muuttaa toisen vanhemman luokse (ikä ja kehitystaso huomioidaan).
- Vanhemman elämäntilanne muuttuu (esim. toinen vanhempi ei kykene huolehtimaan lapsesta).
- Lapsen hyvinvointi, koulu, harrastukset, sosiaaliset suhteet tms. toteutuvat paremmin toisen vanhemman luona.
- Toinen vanhempi muuttaa paikkakunnalle, jossa lapsi jo käy koulua.
Lähestymiskielto ja yhteishuoltajuus
Yhteishuoltajuus edellyttää vanhempien yhteistyötä, mutta lähestymiskielto nimenomaan estää yhteydenpidon ja yhteistyön. Tämä tekee käytännössä yhteishuoltajuuden toimimattomaksi tai mahdottomaksi.
Lopuksi
Lapsen huoltajuusriidassa tärkeintä on muistaa, että lapsen etu menee kaiken edelle. Suomessa on olemassa järjestelmä, joka tukee vanhempia sopimaan asioista yhdessä sekä tarvittaessa tarjoaa viranomaisten apua, kun tilanne käy vaikeaksi. Yksin lasten huoltajuuskiistasta ei tarvitse selvitä.
Lapsen huolto ja tapaamisoikeus ovat keskeisiä kysymyksiä silloin, kun perhetilanne muuttuu. Suomessa lainsäädäntö tukee vanhempia tekemään lapsen etua tukevia ratkaisuja yhteistyössä. Tarvittaessa yhteiskunta tarjoaa viranomaisapua ja oikeudellisia keinoja lapsen oikeuksien turvaamiseksi.
Mikäli olet tilanteessa, jossa lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevat asiat ovat ajankohtaisia, ota rohkeasti yhteyttä oman kuntasi lastenvalvojaan tai asianajajaan.
Jos etsit hyvää asianajajaa huoltajuuskiistaan, ota meihin yhteyttä. Asianajotoimisto Amos Oy:ssa lapsen huolto ja -tapaamisoikeus asioihin on erikoistunut lakimies Samvel Margarjan, puh. 044 359 2655.