Keskinäisellä testamentilla voi turvata lesken asemaa

Moni vanhempi toivoo, että kuolinpesä pysyisi puolison kuoleman jälkeen jakamattomana ja lesken hallinnoitavissa lesken koko elinajan.

Tästä huolimatta lain mukaan rintaperillisillä on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaansa. Testamentilla on mahdollisuus rajata tätä rintaperillisen vaatimusta. Siksi kannattaa tehdä keskinäinen testamentti.

Rintaperillisellä on aina lähtökohtaisesti oikeus saada vähintään lakiosansa vanhempansa perinnöstä. Lakiosa on puolet hänelle kuuluvasta perintöosasta.

Mikä keskinäinen testamentti?

Keskinäisellä testamentilla tarkoitetaan puolisoiden toistensa eduksi tekemää testamenttia. Keskinäisellä testamentilla pyritään varmistamaan lesken oikeudet perinnönjaossa.

Keskinäinen testamentti tehdään lain mukaisia muotomääräyksiä noudattaen. Määräykset ovat samanlaiset kuin normaalinkin testamentin suhteen, eli keskinäinen testamentti on tehtävä:

• Kirjallisesti
• Molempien tekijöiden allekirjoitettava kahden todistajan läsnä ollessa.

Todistajien tulee lisäksi todistaa testamentti allekirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että kyseinen asiakirja on testamentti, mutta testamentin sisältöä ei tarvitse esitellä heille.

Omistusoikeus tai hallintaoikeus testamentti

Keskinäinen testamentti voi olla joko hallintaoikeustestamentti tai omistusoikeustestamentti. Tämän lisäksi omistusoikeustestamentin voi tehdä vielä täydellisenä tai rajoitettuna omistusoikeustestamenttina. Testamentissa voi tällöin olla määräyksiä sekä omaisuuden hallintaan että omistajuuteen liittyen.

Hallinta- ja omistusoikeuksiin liittyen testamenttiin voi lisätä myös ehdon, jonka mukaan oikeuksien jakautumisesta saa tehdä päätöksiä vielä perinnönjaossakin. Tämä mahdollistaa verotukseen liittyvän suunnittelun vielä myöhemmässäkin vaiheessa.

Keskinäinen testamentti ja rintaperilliset

Keskinäisellä testamentilla ei voi loukata rintaperillisten oikeutta lakiosaansa perinnöstä. Rintaperillisiä ovat perittävän lapset ja lapsenlapset. Jos keskinäinen testamentti on tehty lesken eduksi, voi leski testamentinsaajana pyytää rintaperillisiltä, etteivät he vaatisi lakiosaansa ennen lesken kuolemaa. Tällainen pyyntö ei kuitenkaan lain mukaan ole sitova, vaan rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosaansa perinnönjaossa.

Testamentin yhteydessä kannattaakin mainita, että leski voi suorittaa perillisille kuuluvan lakiosan rahana eikä perillinen voi vaatia sitä esimerkiksi osuutena vainajalle kuuluneesta kiinteistöstä.

Soita 010 299 5090 . Varaa ilmainen alkukartoitus

Keskinäisen testamentin tarkoitus

Keskinäinen testamentti on oiva asiakirja, jolla voi varmistaa lesken toimeentulon. Lesken oikeudet turvataan perinnönjaossa lain puolesta, mutta keskinäisellä testamentilla näitä oikeuksia voi vahvistaa entisestään.

Avopuolisoiden välinen keskinäinen testamentti

Erityisesti avopuolisoiden välinen keskinäinen testamentti on tärkeä, koska avopuolisoilla ei lain mukaan ole oikeuksia toistensa kuolinpesiin ilman testamenttia. Esimerkkinä keskinäisen testamentin tuomista eduista voi mainita sen, että toisin kuin avioliitossa ollut leski, avopuoliso ei ilman testamenttia peri ensiksi kuollutta puolisoaan. Avoliitossa ollut leski ei myöskään saa jäädä puolisoiden yhteiseen kotiin asumaan ilman testamentin määräystä.

Keskinäinen omistusoikeustestamentti

Keskinäisellä omistusoikeustestamentilla puolisot päättävät omaisuutensa omistusoikeudesta perinnönjaossa. Täysi omistusoikeustestamentti antaa testamentinsaajalle rajoittamattoman määräysvallan testamentin alaiseen omaisuuteen. Testamentin saajalla on tällöin oikeus luovuttaa ja käyttää omaisuutta kuten haluaa ja hänet katsotaan omaisuuden omistajaksi. Kun testamentinsaaja itse kuolee, periytyy omaisuus hänen lain mukaisille tai testamentilla määräämille perilliselleen.

Rajoitettu omistusoikeustestamentti

Omistusoikeustestamenttiin voi liittää mukaan toissijaisuusmääräyksen. Toissijaisuusmääräyksellä määrätään omaisuus ensin leskelle. Kun leski kuolee, siirtyy testamentattu omaisuus toissijaisille testamentinsaajille, eli tahoille jotka on määrätty testamentissa. Testamentin ensisaajalla on oikeus määrätä omaisuudesta elinaikanaan, mutta hän ei voi kuitenkaan määrätä tästä omaisuudesta testamentilla eikä tämä omaisuus periydy hänen perillisilleen.

Rajoitetun omistusoikeustestamentin etu on se, että perittävä voi sen avulla varmistaa omaisuuden jäämisen nimeämilleen perillisille myös lesken kuoleman jälkeen. Leski saa kuitenkin käyttöedun omaisuudesta omana elinaikanaan, ja hänen toimeentulonsa on näin turvattu.

Keskinäinen hallintaoikeustestamentti

Hallintaoikeustestamentilla puolisot voivat päättää perittävän omaisuutensa hallinnasta. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että ensiksi kuolleen puolison omaisuuden omistusoikeus siirtyy suoraan lapsille, mutta leski saa omaisuuteen käyttö- eli hallintaoikeuden elämänsä loppuun asti.

Hallintaoikeustestamentilla voidaan turvata lesken asema ja samalla varmistaa, että omaisuus menee rintaperillisille. Hallintaoikeustestamenttiin liittyy verotuksellisia hyötyjä.

Keskinäinen testamentti ja verotus

Leski perii verovapaasti alle 110 000 euron arvoisen omaisuuden, jolloin esimerkiksi rahavarojen ja omaisuuden saaminen lisää lesken turvaa ja toimintavapautta. Tätä kutsutaan puolisovähennykseksi. Puolisovähennyksen ylimenevästä osuudesta leski maksaa perintöveron normaalisti.

Omistusoikeus testamentin nurjana puolena on se, että kun leski aikanaan kuolee ja hänen perillisensä perivät omaisuuden, joutuvat myös he maksamaan omaisuudesta perintöveron. Käytännössä voi siis olla niin, että ensin kuolleen puolison testamenttaamasta omaisuudesta joudutaan maksamaan perintövero kahdesti; ensin verovelvollisuus kohdistuu leskeksi jääneeseen puolisoon ja tämän jälkeen esimerkiksi toissijaisuusmääräyksen kautta ensin kuolleen puolison perillisiin.

Perintöverotuksen kannalta keskinäinen hallintaoikeustestamentti on kaikista edullisin ja suositeltavin vaihtoehto. Hallintaoikeustestamentin myötä ensimmäisenä kuolleen puolison omaisuuden omistusoikeus siirtyy suoraan rintaperillisille, mutta leskellä on omaisuuteen elinikäinen käyttöoikeus.

Koska omistusoikeus ei siirry missään vaiheessa leskelle, hänen ei tarvitse maksaa hallintaoikeuden arvosta lainkaan perintöveroa. Tämän lisäksi lesken hallintaoikeus pienentää rintaperillisille tulevan perintöveron määrää, sillä perintöosuudesta vähennetään lesken hallintaoikeuden arvo. Rintaperillisten ei siis tarvitse maksaa perintöveroa siitä osuudesta omaisuutta, jonka hallintaoikeus on testamentilla siirretty leskelle.

Artikkelin laati perintöoikeuteen erikoistunut Asianajaja Tuula Rainto, Asianajotoimisto Amos.

Amokseen voi aina soittaa maksuttoman konsultaatiopuhelun, p, 010 229  5090

Tee ilmainen tarvekartoitus

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Testamentti
Miten turvaat keskinäisellä testamentilla lesken asemaa?