Lähtökohtaisesti rintaperillisellä on aina oikeus vaatia lakiosaa. Puolisoiden keskinäisellä testamentilla on mahdollisuus rajata tätä vaatimusta. Rintaperillisellä on aina lähtökohtaisesti oikeus saada vähintään lakiosansa vanhempansa perinnöstä. Lakiosa on puolet hänelle kuuluvasta perintöosasta. Lue alla lisää.
Keskinäisellä testamentilla turvataan lesken asemaa
Moni vanhempi toivoo, että kuolinpesä pysyisi jakamattomana ja lesken hallinnoitavissa myös lesken elinaikana ja että kuolinpesät jaettaisiin vasta laskenkin kuoltua. Keskinäiseen testamenttiin voi ja kannattaa laittaa toivomus siitä, etteivät rintaperilliset vaatisi lakiosaansa lesken eläessä. Moni myös tietää, että kyse on vain toivomuksesta, eikä määräys sellaisenaan sido juridisesti rintaperillisiä. Testamentintekijät monesti luottavat omiin lapsiinsa ja siihen, että lapset kunnioittavat heidän keskinäisessä testamentissaan esitettyä toivomusta. Rintaperillisen taustalla saattaa kuitenkin olla hänen puolisonsa, joka pyrkii vaikuttamaan puolisonsa päätökseen ja suostuttelee tämän vaatimaan lakiosaansa heti.
Keskinäisen testamentin mahdollisuudet
Mikäli yksi rintaperillinen vaatii lakiosansa, saattaa tästä seurata leskelle tai toisille rintaperillisille huomattavia hankaluuksia. Tilanne on ”epäreilu”. Lakiosavaatimuksen esittänyt rintaperillinen saakin enemmän kuin toiset, jotka ovat kunnioittaneet vainajan toivomusta. Hän saa silloin heti lakiosansa, myöhemmin perintöosansa ja lopulta perii omaisuutta myös lesken jälkeen. Keskinäisellä testamentilla voi estää tällaisen käyttäytymisen. Se tapahtuu parhaiten antamalla lakiosan vaatijalle pienempi osuus myös lesken kuoltua. Tällöin estetään tilanne, jossa vaatija saisi enemmän kuin ne rintaperilliset, jotka ovat kunnioittaneet vainajan toivetta ja jättäneet lakiosan vaatimatta.
Soita 010 299 5090 . Varaa ilmainen alkukartoitus
Keskinäisen testamentin esimerkkilause
“Toivomuksemme on, että lakiosaa ei vaadittaisi. Jos joku rintaperillisistämme kuitenkin vaatii ja saa lakiosansa ensin kuolleen jälkeen, supistetaan hänen oikeuttaan saada perintöä lesken jälkeen siten, että hän saa silloinkin vain lakiosansa.”
Lisäksi keskinäisessä testamentissa kannattaa olla maininta siitä, että leski voi maksaa lakiosan aina rahassa.
Keskinäinen testamentti, annetaanko hallintaoikeus vai omistusoikeus leskelle?
Avo- tai aviopuolisot voivat tehdä toistensa eduksi keskinäisen hallintaoikeustestamentin. Hallintaoikeustestamentilla pyritään varmistamaan leskeksi jääneen puolison toimeentulo ja asuminen toisen puolison kuoleman jälkeen. Omistusoikeus siirretään perittävän perillisille. Leski saa hallintaoikeuden omaisuuteen. Tämä mahdollistaa lesken asumisen ja toimeentulon järjestelyn.
Mikäli leskelle annetaan testamentilla myös omistusoikeus, maksaa leski perintöverot perinnöstään. Leski saa periä verovapaasti enintään 110.000 euron edestä omaisuutta. Tämä kannattaa huomioida puolisoiden välisessä keskinäisessä testamentissa.
Keskinäinen testamentti kannatta tehdä
Puolisoiden kannattaa käydä keskenään keskustelu siitä, mitä toivomuksia kummallakin olisi, jos toinen sattuu kuolemaan. Ainakin lesken asuminen kannattaa turvata ja samalla kannattaa harkita, että testamentilla poissuljetan lasten aviopuolisoiden avio-oikeus perinnöstä.
Keskinäisellä testamentilla voi myös suunnitella verotusta. Hallintaoikeudesta ei leksen tarvitse maksaa perintöveroja. Perintöverot maksaa taho, joka saa kohteeseen omistusoikeuden, vaikka hallintaoikeus olisi pidätetty leskelle hänen elinaikansa.
Artikkelin laati Asianajaja Tuula Rainto, Asianajotoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090 tai laittaa viestiä [email protected]
Voit tutustua hinnastoomme tästä. Artikkelia päivitetty 5.3.2024.
Tee ilmainen tarvekartoitus
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Pienennä perintöveroa testamentilla
Mitä pitää tehdä, jos testamentin todistajat olivat esteellisiä?
Testamentti
Lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090