Perikunta koostuu kuolinpesän osakkaista. Kuolinpesän osakkaita eli perikuntaa ovat perilliset, yleistestamentin saajat sekä leski. Kuolinpesä on siis osakkaiden välinen yhteenliittymä, kunnes kuolinpesä lakkaa. Henkilö voi myös olla kuolinpesän osakas sellaisessa tilanteessa, jossa hän ei saa lainkaan omaisuutta perinnönjaossa.
Kuka on perintöön oikeutettu?
Laki määrää kuka on perintöön oikeutettu eli perillinen. Kuolinpesän osakas on siis henkilö, joka on perintöön oikeutettu eli perillinen. Tällaisia ovat esimerkiksi lapset eli rintaperilliset. Perillisiä voi olla muitakin kuin rintaperillisiä eli myös vainajan vanhemmat tai hänen sisaruksensa tai leski. Perikunta eli perilliset riippuvat aina tilannekohtaisesti siitä, ketkä ovat vainajan läheisimpiä sukulaisia lain mukaan.
Perikuntaan voi kuulua myös siten, että ensisijainen perillinen on kuollut ja hänen sijaansa kuolinpesän osakkaiksi tulevat hänen sijaantulo perillisensä. Tällaisia ovat esimerkiksi edesmenneiden vanhempien elossa olevat lapset.
Lesken asema kuolinpesässä
Lesken asema kuolinpesässä riippuu siitä, onko vainajalla ja leskellä ollut avioehtosopimusta. Jos leskellä ei ole avio-oikeutta perittävän vainajan omaisuuteen, eli osapuolilla on ollut avioehto, ei leski ole osakkaan asemassa kuolinpesässä, ellei hän ole testamentinsaaja. Jos taas aviopuolisoilla oli avio-oikeus toisensa omaisuuteen, leski on kuolinpesän osakas osituksen toimittamiseen asti.
Leski on perittävän perillinen tilanteissa, joissa perittävältä ei jäänyt rintaperillistä. On huomattava, että leskellä on oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan, mutta hän ei silti välttämättä ole kuolinpesän osakas.
Jos perittävä on ollut naimisissa ja hänellä ei ole rintaperillisiä eikä hän ole tehnyt testamenttia, hänen leskensä on yksin kuolinpesän osakas. Tällöin ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset, eli esimerkiksi hänen vanhempansa ja sisaruksensa, ovat ensiksi kuolleen puolison perikuntaa, mutta saavat perinnön vasta lesken kuolinpesästä. Toisin sanoen, ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten perintöoikeus toteutuu vasta lesken kuoltua. Edesmenneen puolison kuolinpesän jako voidaan tosin lesken vaatimuksesta toimittaa jo hänen eläessään. Tämä johtaa siihen, että toissijaiset perilliset eivät ole enää lesken kuoltua lesken kuolinpesän osakkaita.
Soita 010 299 5090 . Varaa ilmainen alkukartoitus
Perikunta ja perinnöstä luopuminen
Perillinen menettää asemansa kuolinpesän osakkaana, jos hän luopuu kokonaan perinnöstä. Tässä on kuitenkin otettava huomioon, että jos perinnöstä luopujana on perittävän rintaperillinen, hänen sijaansa tulevat hänen lapsensa.
Perikunta ja testamentti
Perittävällä ei ole oikeutta sulkea testamentilla pois lakiin perustuvaa osakasasemaa. Näin ollen perittävä ei voi pääsääntöisesti sulkea testamentilla esimerkiksi lastaan pois kuolinpesästä, vaikka hän haluaisikin näin tehdä, sillä rintaperillisellä on lakiin perustuva osakasasema kuolinpesässä.
Perikunta ja kuolinpesän yhteishallinto
Jos erityistä kuolinpesän hallintoa ei ole järjestetty, osakkaat hallitsevat yhdessä kuolinpesää. Pääsääntöisesti kaikkien osakkaiden tulee toimia yhdessä ja yhteisellä suostumuksella. Perikunta voi valtuuttaa jonkun osakkaista hoitamaan kuolinpesän asioita.
Artikkelin laati Asianajaja Tuula Rainto, Asianajotoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Hankala kuolinpesän osakas
Riidelläänkö kuolinpesässä?
Asianajaja Tuula Rainto, Asianajotoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090