Lakiosa on lain mukaan puolet perilliselle lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Tällaista lakiosaan oikeutettua perillistä kutsutaan rintaperilliseksi.
Kuka on oikeutettu lakiosaan?
Lakiosaan oikeutettuja ovat aina rintaperillinen sekä adoptiolapsi ja näiden jälkeläiset. Jos rintaperillinen tai ottolapsi on kuollut, hänen sijaansa lakiosaan oikeutettuina perillisinä tulevat hänen jälkeläisensä eli lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset.
Kuinka suuri on lakiosa?
Perinnön lakiosan suuruus on puolet perintöosasta.
Esimerkki:
Jos vainajalla on kaksi lasta, heidän perintöosansa ovat 1/2 omaisuudesta eli jäämistö jaetaan kahteen osaan lasten kesken. Jos vainaja (lasten vanhempi) on testamentilla määrännyt jäämistönsä jollekulle muulle henkilölle kuin omille rintaperillisille, rintaperillisellä on aina kuitenkin oikeus lakiosaan. Lakiosan suuruus on siis puolet perintöosasta eli tässä esimerkissä kummankin rintaperillisen lakiosa on 1/4 jäämistöstä. Vainajalla oli oikeus testamentata ½ osuus omaisuudestaan.
Rintaperillisen oikeus lakiosaan
Rintaperillisen oikeus lakiosaan tarkoittaa, että huolimatta perittävän tekemästä pätevästä testamentista, rintaperillinen on aina oikeutettu saamaan lakiosaansa vastaavan määrän omaisuutta. Lakiosa voidaan maksaa rintaperilliselle rahana.
Testamentti ja lakiosa
Pääsääntö on, että testamentilla ei saa loukata rintaperillisen lakiosaan. Perittävä voi kuitenkin lakiosasäännösten estämättä määrätä koko omaisuudestaan testamentilla. Lakiosasäännökset ovat kuitenkin sellainen rintaperillisen suojajärjestelmä, joka määrää missä laajuudessa testamentti voidaan todellisuudessa laittaa täytäntöön ilman, että loukataan rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Lakiosa tulee siis suorittaa perilliselle aina vaadittaessa.
Sellainen testamentti, jolla estetään perillisen lakiosan saaminen, on lähtökohtaisesti tehoton. Jos testamentin saaja kuitenkin korvaa lakiosaosuuden tai maksaa sen rahana perilliselle, on testamentti tehokas. Rahasuoritus on tehtävä perilliselle kohtuullisen ajan kuluessa.
Lakiosasta luopuminen
Jos perillinen on perittävän kuoleman jälkeen luopunut lakiosastaan, hän ei voi vedota testamentin tehottomuuteen. Luopuminen on pätevä, kun perillinen on hyväksynyt perittävän vielä eläessä hänen tekemänsä testamentin ja jo saanut lakiosaansa vastaavan korvauksen vainajan elinaikana.
Artikkelin kirjoitti Asianajaja Tuula Rainto, Asianajotoimisto Amos, [email protected]. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Perinnönjako
Pienennä perintöveroa testamentilla
Aviopuolison lapset perillisinä – tiedätkö mihin perintöveroluokkaan he kuuluvat?