Riidat ovat osa elämää, ja niitä syntyy perheen kesken, yksityishenkilöiden tai liikekumppaneiden välillä. Useimmiten riidat johtuvat erimielisyyksistä tai epäselvyyksistä, mutta toisinaan ne voivat olla seurausta inhimillisestä kitkasta ilman selvää juurisyytä. Tässä tekstissä tarkastelemme, mitä riidoilla tarkoitetaan, mihin ne voivat johtaa ja kuinka sovittelu tai sovintoneuvottelut voivat tarjota tehokkaan tavan ratkaista riidat, ennen tuomioistuinkäsittelyä tai sen aikana.
Moninaiset riidat
Riidat voivat ilmetä monenlaisina konflikteina. Ne voivat olla henkilökohtaisia, kuten perheriidat, perinnönjakoon liittyvät erimielisyydet tai esimerkiksi naapureiden kiistat pensasaidan sijainnista. Liike-elämässä riidat voivat liittyä sopimusrikkomuksiin, kilpailuoikeuteen tai vahingonkorvauksiin. Riitojen syyt ovat moninaisia ja niitä on vaikea tyhjentävästi listata. Joskus riidan syy voi olla selvä, toisinaan taas monimutkainen ja moniulotteinen. Riitojen seuraukset voivat olla vakavia, vaikuttaen osapuolten elämään, toimeentuloon ja mielenrauhaan
Soita 010 299 5090 . Varaa ilmainen alkukartoitus
Miksi riitoja kannattaa sovitella tai pyrkiä sovintoon?
Riitojen sovittelu tai sovintoneuvottelut tarjoavat monia etuja. Liian usein riidat kärjistyvät täysimittaisiksi oikeusriidoiksi ennen kuin osapuolet ovat edes neuvotelleet perusteellisesti sovinnollisesta ratkaisusta. Vaikka suurin osa riidoista päättyy sovintoon, on parempi saavuttaa se mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
Sovittelu korostaa riidan asianosaisten osallistumista ja päätöksentekoa. Osapuolet vaikuttavat sovintoratkaisuun, mikä antaa heille suuremman hallinnan lopputuloksesta. Tämä voi johtaa pitkäaikaisesti kestäviin ja tyydyttäviin ratkaisuihin, kun osapuolet tuntevat, että heidän intressinsä ja tarpeensa on huomioitu.
Sovittelu voi olla hyvin nopea prosessi. Tuomioistuinprosessi muutoksenhakuineen kestää useita vuosia, kun taas sovintoneuvottelut voivat tuoda tuloksia muutamissa päivissä tai viikoissa tai kuukausissa. Nopeus on usein tärkeää erityisesti liike-elämän kiistoissa, joissa nopeat päätökset voivat olla ratkaisevan tärkeitä ja poistavat tuomioistuinprosessiin liittyvän
Sovittelu on usein kustannustehokas ratkaisu riitojen ratkaisemiseksi. Oikeudenkäyntikulut, asianajajien ja avustajien palkkiot, mahdolliset asiantuntijalausunnot ja muut riitaan liittyvät kustannukset voivat nousta merkittäviksi summiksi. Sovittelun kustannukset ovat yleensä huomattavasti pienemmät, mikä tekee siitä taloudellisesti houkuttelevan vaihtoehdon. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sovinto saavutetaan, sitä pienemmäksi kustannukset myös jäävät.
Sovittelun eräs keskeinen etu liittyy säilytettyihin ihmis- ja liikesuhteisiin. Oikeusjuttu saattaa vahingoittaa osapuolten välistä suhdetta peruuttamattomasti. Hyvin toteutetussa sovitteluprosessissa voidaan pyrkiä rakentamaan osapuolten välistä yhteistyötä ja ymmärrystä, mikä voi auttaa säilyttämään suhteet riidan vastapuoleen myös riidan ratkettua.
Sovittelu tarjoaa myös yksilöllisiä ratkaisuja. Oikeudenkäynnissä päätökset perustuvat lakiin, mutta sovittelussa voidaan huomioida osapuolten tarpeet ja olosuhteet joustavasti. Sovintosopimus voi olla räätälöity ratkaisu, joka lopettaa riidan lopullisesti.
Sovintoneuvottelujen vaiheet yksinkertaistetusti
Valmistautuminen: Osapuolet valmistelevat neuvotteluja kokoamalla tarvittavat tiedot ja määrittelemällä tavoitteensa neuvotteluihin.
Neuvottelut: Osapuolet ja heidän avustajansa sekä mahdolliset ulkopuoliset sovittelijat (esimerkiksi Suomen Asianajajaliiton sovittelukoulutuksen käynyt asianajaja) kohtaavat keskustellakseen erimielisyyksistään avoimesti ja tavoitteellisesti. Neuvottelut käydään luottamuksellisesti eikä vastapuolen esittämiin sovintotarjouksiin saa vedota, mikäli asia jatkuu myöhemmin riita-asiana tuomioistuimessa.
Sovintosopimuksen laadinta: Mikäli neuvottelut johtavat ratkaisuun, on suositeltavaa laatia kirjallinen sopimus, johon saavutettu sovinto vastuineen ja velvollisuuksineen kirjataan. Sovintosopimuksessa ei ole tarvetta eikä kannatakaan ottaa kantaa siihen, kuka riidan osapuolista on ”voittaja” tai ”enemmän oikeassa”
Tuomioistuimen rooli sovinnon edistämisessä
Täysimittainen tuomioistuinprosessi valmisteluineen, pääkäsittelyineen ja mahdollisine muutoksenhakuineen on usein pitkä, kallis ja emotionaalisesti kuormittava. Usein se myös vie aikaa ja resursseja, jotka olisi voitu käyttää tehokkaammin jo aiemmin.
On hyvä korostaa, että riita-asian vireilletulo tuomioistuimessa ei tarkoita, että asian sovinnollinen ratkaisu olisi lopullisesti poissuljettu. Myös tuomioistuimen tulee osana normaalia oikeudenkäyntiä pyrkiä sovinnon edistämiseen. Tämä velvoite tulee tuomioistuimille suoraan laista. Yhä useammat jo alkaneet oikeudenkäynnitkin päättyvät sovintoon eivätkä tuomioon. Suomessa on myös voimassa riita-asioiden sovittelua tuomioistuimissa koskeva laki. Jos riita-asiana tuomioistuimeen saapunut asia halutaan jutun asianosaisten toiveesta siirtää tuomioistuinsovitteluun, on tämä mahdollista. Jos sovintomenettely ei tuota tulosta ja sovintoon ei päästä, asian käsittely jatkuu riita-asian käsittelyssä.
Lopuksi
Riidat ovat usein väistämätön osa elämää, mutta niiden ratkaiseminen ei aina vaadi oikeudellista taistelua. Sovintoneuvottelut tarjoavat tehokkaan ja inhimillisen vaihtoehdon, joka voi säästää aikaa, rahaa ja ihmissuhteita. Vaikka riita olisi jo siirtynyt tuomioistuimeen, sovinto on edelleen mahdollinen ja usein järkevä ratkaisu. Vanha sanonta ”laiha sopu on parempi kuin lihava riita” pätee yhä.
Artikkelin kirjoitti lakimies Santeri Valkamo. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Riita-asian vireilletulo & valmistelu
Riita-asian pääkäsittely
Riitaprosessin kulku