Riita-asioissa on tiivistetysti kyse erimielisyyksien ratkaisemisesta tuomioistuimessa. Riita-asiat ovat mitä moninaisempia: kyse voi olla esimerkiksi vahingonkorvausvaatimuksesta, sopimuksen purkamisesta, vahingonkorvauksesta tai vaikkapa perintöriidasta. Ennen kuin asia siirtyy tuomioistuimeen, riita-asiaa pyritään usein ratkaisemaan erillisissä riidan osapuolten välisissä sovintoneuvotteluissa. Valtaosa asioista päättyykin sovintoon jo ennen tuomioistuinkäsittelyn alkamista. Riita-asioiden sovittelusta ja sovintoneuvotteluista voit lukea tarkemmin tästä.
Tässä artikkelissa tarkastelemme riita-asian vireilletuloa sekä asian valmistelua. Vaikka riita-asian eräänlainen kulminaatiopiste on pääkäsittely ja pääkäsittelyn päätteeksi annettava tuomio, valmistelu on usein riita-asian käsittelyn työläin ja tärkein vaihe ja valtaosa asianosaisten ja heidän avustajiensa työstä kohdistuu juuri valmisteluun.
Riita-asian vireilletulo
Riita-asia tulee tuomioistuimessa vireille, kun kantajan lähettämä kirjallinen haastehakemus saapuu käräjäoikeuden kansliaan. Vähänkään monimutkaisemmissa asioissa haastehakemukset ovat ja niiden tulisikin olla lainoppineiden avustajien laatimia, jotta oikeudenkäynnin kannalta keskeiset ja relevantit seikat kyetään esittämään jäsennellysti ja perustellusti. Haastehakemuksen keskeisenä tehtävä on esittää, mitä kantaja vaatii vastaajalta ja millä perusteella. Haastehakemukseen tulee liittää myös ne todisteet, jotka kantaja aikoo haasteensa tueksi esittää sekä ilmoitettava niin sanonut todistusteemat eli ne seikat, jotka kullakin todisteella halutaan näyttää toteen. Summaarisissa eli yksinkertaisissa riidattomissa velka-asioissa menettely on suppeampaa ja esimerkiksi todisteita ei tarvitse erikseen liittää. Asian tultua vireille käräjäoikeudessa asian valmistelija tutkii kantajan haastehakemuksen ja tarvittaessa pyytää lisäselvitystä.
Tämän jälkeen annetaan haaste, jossa vastaajaa kehotetaan määräajassa vastaamaan kantajan vaatimuksiin kirjallisesti. Määräaika alkaa kulua haasteen tiedoksiannosta ja haaste annetaan tiedoksi vastaajalle joko puhelimitse, postitse tai haastemiehen välityksellä. Vastaajan näkökulmasta määräajassa haasteeseen vastaaminen on tärkeää. Jos vastaaja ei toimita vastausta lainkaan, käräjäoikeus ratkaisee asian suoraan ns. yksipuolisella tuomia ilman, että kantajaa tai vastaajaa kutsutaan käräjäoikeuden istuntoon. Jos vastaaja vastustaa kannetta ja antaa vastauksen, asian käsittelyä jatketaan joko kirjallisessa tai suullisessa valmistelussa.
Soita 010 299 5090 . Varaa ilmainen alkukartoitus
Kirjallinen ja suullinen valmistelu
Riita-asian valmistelulle asetetut tavoitteet tulevat suoraan laista. Oikeudenkäymiskaaren mukaan valmistelussa on selvitettävä asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet, mistä asianosaiset ovat erimielisiä, mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen sekä edellytykset sovinnolle. Tuomioistuimen tehtävänä on huolehtia, että edellä mainitut tavoitteet toteutuvat valmistelun aikana.
Kirjallisen valmistelun aikana käräjäoikeus voi kehottaa riita-asian asianosaisia toimittamaan käräjäoikeudelle kirjallisen lausuman tietystä tuomioistuimen määräämästä kysymyksestä. Kirjallista lausumaa ei pääsääntöisesti saa kehottaa toimittamaan kuin kerran, ellei siihen ole erityistä syystä. Näin ollen tilannetta, jossa tuomioistuin pyytää kirjallisia lausumia lausuman perään, ei tulisi syntyä. Kirjallisen valmistelun päätteeksi käräjäoikeus laatii asiasta yhteenvedon, joka toimii pohjana suullisen valmistelun toimittamiselle. Yhteenveto on käräjäoikeuden käsitys käsillä olevasta riita-asiasta ja se on riita-asian asianosaisten kannalta hyvin keskeinen asiakirja. Mikäli yhteenvetoon on kirjattu virheellisiä asioita eikä näitä myöhemmin valmistelun kuluessa esimerkiksi valmisteluistunnossa korjata, asialla voi olla haitallisia vaikutuksia sillä tuomioistuimen käsitys oikeudenkäynnin kohteesta poikkeaa tällöin asianosaisen käsityksestä.
Kirjallisen valmistelun päätyttyä asian käsittelyä jatketaan pääsääntöisesti suullisessa valmistelussa erillisessä valmisteluistunnossa. Valmisteluistunnon keskeisenä tarkoituksena on varmistaa, että asia voidaan ottaa myöhemmin pääkäsittelyyn ratkaistavaksi. Huolellinen valmistautuminen valmisteluistuntoon on erittäin tärkeää, sillä pääsääntöisesti valmisteluistunnon jälkeen muutoksia ei ole enää mahdollista tehdä. Kirjallisen valmistelun kuluessa asianosaisille toimitettu yhteenveto käydään läpi valmisteluistunnossa ja siihen tehdään tarvittavat korjaukset. Tämä vaatii valppautta jutun asianosaisilta ja heidän avustajiltaan. Valmisteluistunnossa käydään myös lävitse riitaisat ja riidattomat seikat. Todistelun, mukaan lukien kirjalliset todisteet ja todistajat, tulee kohdistua juuri riidanalaisiin seikkoihin sillä todistelu riidattomista seikoista ei luonnollisesti ole tarpeen. Valmisteluistunnossa kartoitetaan myös sovinnon mahdollisuus ja puheenjohtajan lakiin perustuvana velvollisuutena onkin edistää asian sovinnollista ratkaisua. Osapuolia voidaan motivoida sovintoon esimerkiksi muistuttamalla pääkäsittelyyn liittyvistä riskeistä, ml. oikeudenkäyntikuluriski. Jos asiassa ei saavuteta valmisteluistunnossa sovintoa, asian käsittely jatkuu myöhemmin pääkäsittelystä.
Asianajotoimisto Amos Oy palvelee oikeudenkäynteihin liittyvissä asioissa. Jos sinulla on vireillä riita-asia, joka on menossa oikeuteen, otathan meihin yhteyttä! Artikkelin kirjoitti lakimies Santeri Valkamo. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Riita-asioiden sovittelu & sovintoneuvottelut
Riita-asian pääkäsittely
Riitaprosessin kulku
Artikkelia on päivitetty 10.2.2024