Perintö voidaan jakaa kahdella tapaa, joko toimitusjaolla tai sopimusjaolla. Toimitusjaossa pesänjakaja tekee kuolinpesän jakoa koskevan päätöksen, kun taas sopimusjako perustuu osakkaiden keskinäiseen sopimukseen.
Miten perinnönjako käynnistetään?
Jotta perinnönjako käynnistyisi, se on pantava vireille. Perinnön voi kahdella tapaa: Toimistusjakona tai Sopimusjakona
Kuolinpesän toimitusjako
Toimitusjako tulee vireille, kun käräjäoikeudelta haetaan pesänjakajan määräämistä. Yksittäinen kuolinpesän osakas voi esittää tämän vaateen. Kuolinpesän osakkaalla on siis oikeus vaatia pesänjakajan johtamaa toimitusjakoa käynnistettäväksi. Toimitusjako tulee vireille hakemuksen johdosta, vaikka muut osakkaat jakoa vastustaisivatkin. Hakemus pesänjakajan määräämiseksi tulee toimittaa tuomioistuimelle. hakemusta ei tarvitse perustella, sillä tämä on jokaisen yksittäisen kuolinpesän osakkaan oikeus.
Kuolinpesän jako sopimusjakona
Osakkaalla on oikeus vaatia perinnönjakoon liittyvän sopimuksen tekemistä. Sopimusjako perustuu osakkaiden keskinäiseen yksimieliseen sopimukseen, ei sopimusjakoa koskeviin jakotoimiin ole mahdollista ryhtyä silloin, jos joku muista osakkaista tätä vastustaa. Jos kuolinpesän osakkaan tekemä aloite sopimusjaosta herättää muissa osakkaissa vastustusta, voi osakas turvautua toimitusjaon vaatimiseen. Sopimusjako katsotaan tulevan vireille silloin, kun on tosiasiallisesti ryhdytty toimeen perinnönjaon toimittamiseksi. osakkaat voivat esimerkiksi järjestää perinnönjakokokouksen.
Kuka voi vaatia perinnönjakoa?
Oikeus vaatia perinnönjakoa on kuolinpesän osakkailla. Oikeus vaatia perinnönjakoa on myös sellaisella osakkaalla, jonka osakkuus on riidanalainen. Kuolinpesän osakkaita ovat:
- perilliset,
- testamentin saajat ja
- eloonjäänyt puoliso
Leski kuolinpesän osakkaana
Jos puolisoiden välillä on jo toimitettu ositus tai puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso tällöin ole kuolinpesän osakas, jollei hänellä ole osakuuteen muuta perustetta, kuten testamentti. Eloonjääneellä puolisolla on osakasaseman puuttumisesta huolimatta kuitenkin oikeus vaatia perinnönjakoa. Tällä turvataan lesken oikeutta vähimmäissuojaan eli siihen, että leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon ja siihen kuuluvan tavanomaisen irtaimiston muiden esittämän jakovaatimuksen tätä estämättä.
Sijaantuloperillisen oikeus vaatia perinnönjakoa
Oikeus vaatia perinnönjakoa on myös sijaantuloperillisellä. Sijaantuloperillisellä tarkoitetaan perillistä, jolla on oikeus perintöön alkuperäisen testamentinsaajan sijaan, koska testamentinsaaja on kuollut ennen kuin hänen testamenttiin perustuva oikeutensa on tullut voimaan.
Testamentinsaajan oikeus vaatia perinnönjakoa
Mikäli perittävä on tehnyt testamentin muun kuin rintaperillisensä hyväksi, testamentin edunsaajalla on oikeus vaatia perinnönjakoa.
Rintaperillisen oikeus vaatia perinnönjakoa
Rintaperillisellä on aina oikeus vaatia perinnönjakoa. Testamentinsaajalla ei ole mahdollisuutta estää toimitusjaon vireille tuloa vetoamalla oikeuteensa maksaa lakiosa rahana.
Legaatinsaajalla ei ole oikeutta vaatia perinnönjakoa
Legaatinsaajaa ei katsota kuolinpesän osakkaaksi, minkä vuoksi hänellä ei ole oikeutta vaatia perinnönjakoa käynnistettäväksi. Poikkeuksellisesti legaatinsaajalla voi olla oikeus esittää jakovaade, jos hänelle on testamentissa annettu osakasasema. Legaatinsaajalla tarkoitetaan testamentin edunsaajaa, jolle perittävä on testamenttimääräyksellä määrännyt esimerkiksi tietyn esineen tai omaisuuden.
Ulosottomiehellä on oikeus vaatia perinnönjakoa
Myös ulosottomiehellä on oikeus vaatia perinnönjakoa silloin, jos jonkun perillisen osuuskuolinpesästä on ulosmitattu. Samoin, jos osakkaan osuus kuolinpesästä on siirtynyt konkurssipesälle, on tällöin myös konkurssipesällä oikeus vaatia perinnönjakoa.
Soita 010 299 5090 . Varaa ilmainen alkukartoitus
Miten perinnönjakoa voi vaatia?
Kuolinpesän osakkaat ja muut, joilla on oikeus esittää jakovaade, käyttävät oikeuttaan vaatia perinnönjakoa itsenäisesti.
Virallisesti perinnönjakoa vaaditaan ilmoittamalla vaade muille kuolinpesän osakkaille tai tekemällä hakemus pesänjakajan määräämiseksi. Se, jolla on oikeus perinnönjakoa vaatia, voi tämän hakemuksen tehdä. Hakemus on mahdollista tehdä silloinkin, kun muut kuolinpesän osakkaat sitä vastustavat, sillä kysymys on osakkaan ja muun oikeudenomistajan itsenäisestä oikeudesta, joka ei täten ole riippuvainen muista tahdonilmaisuista. Hakemus pesänjakajan määräämiseksi tulee toimittaa tuomioistuimelle. Toimitusjaossa perinnönjaon toimittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja.
Perinnönjako on mahdollista toteuttaa sopimusjakona. Sopimusjako perustuu osakkaiden keskinäiseen sopimukseen perinnön jakamisesta. Koska sopimusjako edellyttää kaikkien osakkaiden myötävaikutusta ja yhteisymmärrystä, ei sopimusjakoa ole periaatteessa mahdollista vaatia muiden osakkaiden tahdon vastaisesti. Osakas tai muu jakovaateen esittämiseen oikeutettu taho voi kuitenkin esittää vaatimuksensa sopimusjaon toimittamisesta. Tämä sopimusjakoa koskeva jakovaade on kuitenkin käytännössä vain aloitevallan käyttämistä. Sopimusjaossa jaon katsotaan tulevan vireille silloin, kun on tosiasiallisesti ryhdytty perinnönjakotoimiin. Muiden osakkaiden vastustaessa sopimusjakoon ryhtymistä jää osakkaan ainoaksi vaihtoehdoksi saada perinnönjako käynnistetyksi hakemalla tuomioistuimelta toimitusjaon suorittamista.
Koska kuolinpesän jakoa voi vaatia?
Kuolinpesän jakovaade on mahdollista esittää vasta sen jälkeen, kun pesä on selvitetty. Ennen pesänselvityksen päättymistä osakkailla on mahdollisuus kieltäytyä jakotoimista. Ennen perinnön jakoa tulee kuolinpesän laskut olla maksettuna.
Ennen perinnönjakoa on tehtävä ositus
Ennen perinnönjakoa tulee myös toimittaa omaisuuden ositus, jos perittävä oli naimisissa. Jos leski hallitsee jäämistöä, ei se ole este jakovaateen esittämiselle. Jakovaatimuksen esittämisen jälkeenkin leskelle turvataan vähimmäissuoja, jonka myötä hän saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon ja siihen kuuluvan tavanomaisen irtaimiston.
Perinnönjaon yhteenveto
Toimitusjaossa pesänjakaja tekee päätökset, kun taas sopimusjako perustuu osakkaiden väliseen sopimukseen.
Kuolinpesän osakkaalla on itsenäinen oikeus hakea pesänjakajaa, jolloin toimitusjako käynnistyisi ja perinnönjako pantaisi vireille.
Oikeus vaatia perinnönjakoa on kuolinpesän osakkailla, leskellä ja mahdollisilla sijaantuloperillisillä.
Jos perillisen osuus kuolinpesästä on ulosmitattu, ulosottomiehellä on oikeus aloittaa pesän jako eli käyttää vireillepanovaltaa.
Aloitteen perinnönjaon käynnistämiseksi voi tehdä myös avustukseen oikeutettu henkilö, vaikka hän ei olisi osakas.
Mikäli vainaja oli naimisissa, tulee omaisuuden ositus tehdä ennen perinnönjaon toimittamista.
Artikkelin laati asianajaja Tuula Rainto Asianajotoimisto Amos Oy:stä. Hän on toiminut lukuisissa kuolinpesissä oikeuden määräämänä pesänjakajana. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelin p. 010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Miten perinnönjako tapahtuu?
Ennen perinnönjakoa on tehtävä ositus
Osittainen perinnönjako