Mikä on yleistestamentti?

Yleistestamentissa testamentin tekijä määrää testamentilla koko omaisuutensa tai tietyn murto-osan siitä tietylle henkilölle. Toisin tällaisella yleisjälkisäädölsellä testamentin tekijä määrää perinnöstään yleisluontoisesti ilman, että testamentti koskisi jotain tiettyä yksittäistä omaisuutta. Vastakohtana on erityistestamentilla eli legaatilla määrätty omaisuus, joka koskee ainoastaan tiettyä esinettä (joko irtainta tai kiinteistöjä).

Vaikka testamentit voidaan jakaa yleis- ja erityistestamentteihin, voi testamentin tekijä antaa yhdellä ja samalla testamenttiasiakirjalla esimerkiksi yhdelle perilliselle legaatin ja toiselle koko lopun omaisuuden yleistestamentilla. Toisin sanoen samassa testamentissa voi olla erilaisia testamenttitahdonilmaisuja, joista osa voi olla yleistestamentteja ja osa legaatteja.

Yleistestamentilla perittävä määrää koko omaisuudestaan jonkun henkilön tai henkilöiden hyväksi. Yleistestamentti koskee koko testamentin tekijän omaisuutta tai osaa siitä, eikä mitään tiettyä esinettä tai rahasummaa. Yleistestamentilla pystyy siis melko laajasti määräämään omaisuudestaan.

Yleistestamentilla ei saa kuitenkaan loukata rintaperillisten lakiosaa. Jos yleistestamentti kuitenkin loukkaa rintaperillisen lakiosaa, testamentti on siltä osin tehoton.

Testamentti tulee antaa tiedoksi testamentin tekijän lakimääräisille perillisille ennen kuin testamentti saa lainvoiman.

Mitä tarkoittaa yleistestamentin saaja?

Suomen laissa, perintökaaressa on tehty jako yleis- ja erityistestamentteihin sillä perusteella, millainen testamentin saajan asema on. Yleistestamentti tuottaa testamentin saajalle samankaltaisen aseman kuin lakimääräisellä perillisellä on. Testamentin saaja on myös kuolinpesän osakas ja hän osallistuu muiden kuolinpesän osakkaiden (esimerkiksi lesken ja rintaperillisten) kanssa kuolinpesää koskevaan päätöksentekoon. Päätökset kuolinpesässä on tehtävä yksimielisesti.

Mitä erityistestamentti tarkoittaa?

Erityistestamentilla eli legaatilla määrätty omaisuus koskee ainoastaan tiettyä esinettä (joko irtainta tai kiinteistöjä) tai tiettyä varallisuuserää.

Erityistestamentin saaja ei ole kuolinpesän osakas eikä hän myöskään osallistu kuolinpesän hallintoon. Erityistestamentin saaja saa testamentissa määritellyn esineen tai rahasumman ja se annetaan hänelle pesän päältä eli ennen perinnön jakoa. Jos tällaista omaisuutta ei kuolinhetkellä enää ole testamentin tekijän omaisuudessa, ei lagaattia voida laittaa täytäntöön.

Onko yleistestamentin saaja kuolinpesän osakas?

Yleistestamentin saaja on myös kuolinpesän osakas ja hän osallistuu muiden kuolinpesän osakkaiden (esimerkiksi lesken ja rintaperillisten) kanssa kuolinpesää koskevaan päätöksentekoon. Päätökset kuolinpesässä on tehtävä yksimielisesti.

Mitä eroa on hallinta- ja omistusoikeustestamentilla?

Usein puolisot jättävät keskinäisellä testamentilla hallintaoikeudella omaisuutta toisilleen.

Suomessa mikään omaisuus ei voi kuitenkaan jäädä omistuksettomaan tilaan. Toisin sanoen, jos joku saa omaisuuteen hallintaoikeuden (kuten esimerkiksi leski), jollekin taholle siirtyy omistusoikeus. Se taho, joka saa omistusoikeuden (kuolinpesän osakkaat) joutuu maksamaan perintöverot. Hallintaoikeuden haltijalle ei lankea perintöveroja.

Hallintaoikeus pienentää perintöveroja, sillä omistusoikeuden haltija ei saa omaisuutta haltuunsa ennen kuin hallintaoikeus on päättynyt. Lue lisää täältä.

Artikkelin laati Asianajaja Tuula Rainto, Asianajotoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä. 

Varaa ilmainen alkukartoitus

 

Tee ilmainen tilanneanalyysi