Testamentti saattaa loukata perillisten oikeutta perintöön, minkä vuoksi perillisillä on oikeus ottaa kantaa testamenttiin ja sen sisältöön. Tämän oikeuden toteutumiseksi on testamentinsaajan annettava perillisille testamentti tiedoksi. Ilman testamentin tiedoksiantoa testamenttia ei voi panna täytäntöön.

Kuka vastaa testamentin tiedoksiannosta?

kannattaa huomioida, että testamentin tiedoksianto ei ole lakimääräisten perillisten vastuulla. Tiedoksianto on testamentinsaajan itsensä vastuulla, koska hänen etujensa kannalta on tärkeää tietää, saako testamentti hyväksynnän perillisiltä vai aikovatko he käyttää oikeuttaan testamentin moittimiseen. Tiedoksiannon tarkoituksena on tuoda ilmi se, aikooko testamentinsaaja ottaa testamentin vastaan. Jos testamentinsaajia on useita, on jokaisen heistä ilmaistava tahtonsa vastaanottaa testamentti.

Testamentti ja perillisten kanneoikeus

Testamentin tiedoksiannolla on tärkeä merkitys perillisten kanneoikeuden määräytymisen kannalta. Tiedoksiannon jälkeen perilliset voivat halutessaan riitauttaa testamentin nostamalla testamentista moitekanteen tuomioistuimessa. Kanteen nostamiseen varattu määräaika on 6 kuukautta. Mikäli kannetta ei tuon ajan kuluessa nosteta, testamentti on lainvoimainen ja se voidaan laittaa täytäntöön. Edellä mainitun kanneoikeuden määräaika alkaa kulumaan testamentin tiedoksiannosta. Tästä syystä testamentinsaajan kannalta on tärkeää tietää, milloin testamentin saa panna täytäntöön, jos perilliset päättävät olla moittimatta testamenttia.

Testamentinsaajan toimitettava tiedoksianto

Testamentinsaajan täytyy olla aktiivinen testamentin tiedoksiannon suhteen. Vaikka perillinen tietäisikin testamentin sisällön, ei 6 kuukauden moiteaika ala kulua ennen kuin testamentti on nimenomaisesti annettu perilliselle tiedoksi. Tämän takia testamentin tiedoksianto on aina tehtävä, vaikka testamentti olisikin perilliselle jo tuttu.

Kenelle testamentin tiedoksianto toimitetaan?

Testamentin tiedoksianto täytyy toimittaa jokaiselle lakimääräiselle perilliselle. Tällaisia tahoja ovat lain mukaisessa perimisjärjestyksessä kuolleen henkilön rintaperilliset eli lapset ja lapsenlapset. Jos perittävällä ei ole lapsia, toimitetaan tiedoksianto hänen eloon jääneelle puolisolleen.

Mikäli läheisempiä sukulaisia ei ole, tiedoksianto tulee toimittaa kuolleen henkilön toissijaisille perillisille, kuten esimerkiksi hänen vanhemmilleen, sisaruksilleen tai sisarusten lapsille.

Vaikka vainajalla ei olisi lainkaan perillisiä, ei tiedoksiantoa voi jättää toimittamatta.  Mikäli muita perillisiä ei ole tiedoksianto on toimitettava  valtionkonttorille.

Tiedoksianto asia voi kuulostaa monimutkaiselta ja kannattaa pyytää lakimiestä selvittämään, kenelle tiedoksianto kuuluu toimittaa.

Miten testamentin tiedoksiannon toimitetaan ja todistetaan?

Testamentin tiedoksiannon tulee tapahtua todisteellisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että tiedoksianto on toimitettava perillisille kirjallisesti ja niin, että jälkeenpäin voidaan tarvittaessa todistaa tiedoksiannon toimittaminen ja päivämäärä, jona tiedoksianto tapahtui. Tiedoksiannon todistamisessa voidaan käyttää todistajia. Tällaisessa tilanteessa kaksi esteetöntä todistajaa allekirjoittavat tiedoksiantolomakkeen yhtäaikaisesti perillisen kanssa. Tiedoksiannon yhteydessä on annettava perillisille jäljennös testamentista.

Tiedoksianto voidaan toimittaa esimerkiksi kirjeitse oikealle henkilölle. Jos näin toimitaan, on kirjeeseen liitettävä myös asiakirja, jonka perillinen allekirjoittaa ja palauttaa todisteeksi siitä, että hän on saanut testamentista tiedon ja ottanut siitä selvää. Myös testamentin jäljennöksen olisi löydyttävä kirjekuoresta.

Tyypillisesti testamentin tiedoksianto toimitetaan perunkirjoituksen yhteydessä. Tällöinkin on noudatettava tiedoksiannon toimittamista koskevia vaatimuksia. Myös perunkirjoituksen yhteydessä perillisille on annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Perunkirjoitustilaisuudessa on yleensä paikalla kaikki perilliset, joten tiedoksiannon toimittaminen on helpompaa kuin tiedoksiantoa koskevien kirjeiden lähettäminen.

Miten toimitaan, jos perillinen välttelee tiedoksiantoa?

Perilliset voivat myös vältellä testamentin tiedoksiantoa. He saattavat esimerkiksi myös asua ulkomailla. Tällaisessa tilanteessa testamentinsaaja voi käyttää haastemiestä tiedoksiannon toimittamisessa.

Haastemiehen tehtävä on toimittaa tiedoksianto todistettavasti perilliselle. Haastemiehellä on monia keinoja varmistaa se, että tiedoksianto saadaan toimitettua asianomaiselle. Hän voi lähestyä perillistä postitse, puhelimitse tai myös henkilökohtaisesti.

“Lakiasiaintoimisto Amos Oy huolehti tehokkaasti testamentin tiedoksiannosta perillisille, jotka asuivat useammalla paikkakunnalla Suomessa. Testamentti annettiin tiedoksi haastemiehen välityksellä”. Juha K. 42v.

Artikkelin kirjoitti Lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090.

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Mitä pitää tehdä, jos testamentin todistajat olivat esteellisiä?
Riidelläänkö kuolinpesässä?

 

Varaa ilmainen alkukartoitus

 

Soita ilmaiseksi 010 299 5090 (mpm/pvm)

 

Lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090