Aina perinnönjako ei suju odotetusti, ja joskus joku kuolinpesän osakkaista havaitsee virheen jo toimitetussa jaossa. Tällaisissa tilanteissa osakkailla on mahdollisuus vaatia perinnönjaon kumoamista tai oikaisemista nostamalla moitekanne oikeudessa.
Se, millä perustein ja missä tilanteissa perinnönjakoa voi moittia, riippuu siitä, onko jako toimitettu osakkaiden kesken ns. sopimusjakona vai onko perinnönjaon toimittanut pesänjakaja. Tarkastelen seuraavaksi perinnönjaon moittimista eri tilanteissa.
Perinnönjaon moittiminen edellytykset
Perinnönjakoon liittyvät virheet voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: muotovirheisiin ja sisällöllisiin virheisiin. Muotovirheellä tarkoitetaan sitä, ettei perinnönjaossa ole noudatettu lain vaatimaa muotoa – esimerkiksi jos perinnönjakokirjaa ei ole laadittu lainkaan kirjallisena. Sisällöllinen virhe puolestaan liittyy perinnönjaon sisältöön, kuten testamentin virheelliseen tulkintaan tai jäämistön omaisuuden virheelliseen arvostamiseen.
Perinnönjaossa osakkailla on laaja sopimusvapaus. Jos osakkaat ovat sopineet perinnönjaosta haluamallaan tavalla, moittiminen sisällöllisistä syistä ei ole yleensä mahdollista. Tällöin moitekanteen käyttö on rajattu muotovirheisiin, mutta oikeuskäytännössä menestyminen edellyttää, että muotovirhe on johtanut myös sisällöllisesti virheelliseen lopputulokseen. Sopimusvapauden kunnioittamiseksi lainsäätäjä on rajoittanut moiteoikeuden tällaisiin muotovirheisiin. Tietyissä tilanteissa osakkaat voivat kuitenkin vedota myös sisällöllisiin virheisiin oikeustoimilain yleisten pätemättömyyssääntöjen, kuten kunnianvastaisen ja arvottoman menettelyn perusteella.
Jos perinnönjaon on toimittanut pesänjakaja, moittiminen on mahdollista sekä sisällöllisen että muodollisen virheen perusteella. Tämä johtuu siitä, että osakkailla on vähemmän vaikutusvaltaa pesänjakajan suorittamaan jakoon. Sisällöllinen virhe voi kuitenkin olla vaikeampi osoittaa, jos osakkaat ovat pesänjakajasta huolimatta päässeet yhteisymmärrykseen jaon sisällöstä. Silloinkin pätemättömyyteen vetoaminen on mahdollista käytännössä vain oikeustoimilain perusteella.
Moitekanne pitää nostaa määrätyssä ajassa
Jos osakas haluaa moittia perinnönjakoa muoto- tai sisällöllisen virheen perusteella, moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa perinnönjaon toimittamisesta. Perinnönjako ei siis automaattisesti ole mitätön virheen vuoksi, vaan osakkaan on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin pätemättömyyden julistamiseksi. Jos moitekanne jätetään nostamatta kuuden kuukauden määräajassa, osakas menettää oikeuden vedota virheeseen, ja perinnönjako saa lainvoiman.
Perinnönjakokirjaan voidaan myös liittää osakkaiden hyväksymistahdonilmaisu, jossa osakkaat sitoutuvat hyväksymään perinnönjaon ennen moiteoikeuden määräajan päättymistä. Vaikka tällainen klausuuli ei täysin estä moitekanteen nostamista, se vaikeuttaa perinnönjaon menestyksellistä moittimista.
Lopuksi
Perinnönjaon moittiminen on mahdollista tietyissä tilanteissa, mutta se edellyttää tarkkaa arviointia siitä, onko kyse muoto- vai sisällöllisestä virheestä. Moitekanteen nostamiselle on asetettu määräaika, ja osakkaiden on syytä toimia viipymättä, jos he havaitsevat perinnönjaossa virheitä.
Artikkelin kirjoitti lakimies Santeri Valkamo. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Perinnönjaon oikaisu
Perinnönjako ja osakkaiden välinen riita
Perinnönjakokirja