Aina perinnönjako ei onnistu parhaista yrityksistä huolimattakaan. Joskus eteen tulee tilanteita, joissa joku pesän osakkaista havaitsee jonkinlaisen virheen jo toimitetussa perinnönjaossa. Näissä tilanteissa kuolinpesän osakkailla on viimekädessä mahdollisuus moitteeksi kutsuttavalla oikeudenkäynnillä vaatia jo toimitetun jaon kumoamista tai sen oikaisua.
Se, millä perustein ja missä tilanteissa perinnönjakoa voi moittia, riippuu siitä, onko perinnönjako toimitettu osakkaiden kesken ns. sopimusjakona vai onko perinnönjaon toimittanut kuolinpesään määrätty pesänjakaja. Tarkastelen seuraavaksi perinnönjaon moittimista eri tilanteissa.
Perinnönjaon moittiminen edellytykset
Perinnönjakoon liittyvät virheet ja pätemättömyysperusteet jaotellaan materiaalisiin virheisiin sekä muotovirheisiin. Muotovirheillä tarkoitetaan, ettei perinnönjaossa ole noudatettu sille säädettyä muotoa – esimerkiksi perinnönjaosta ei ole lainkaan laadittu kirjallista perinnönjakokirjaa. Materiaalisella virheellä tarkoitetaan puolestaan perinnönjakoon liittyvää sisällöllistä virhettä. Esimerkkejä sisällöllisistä virheistä ovat esimerkiksi vainajan laatiman testamentin virheellinen tulkinta tai jäämistön kuuluvan omaisuuden virheellisen arvostaminen.
Perinnönjakoa koskee yleinen sopimusvapaus. Jos osakkaat ovat sopineet perinnönjaon sisällöstään haluamallaan tavalla, perinnönjaon moittiminen sisällöllisellä perusteella ei käytännössä ole mahdollista. Käytännössä perintökaaren mukaisen moitekanteen käyttöala näissä tilanteissa on rajattu ainoastaan muotovirheeseen – joskin oikeuskäytännön perusteella kanteen menestymisen kannalta merkityksellistä on se, että muotovirhe on johtanut myös sisällöllisesti ”väärään” lopputulokseen. Moiteoikeuden rajaamisella muotovirheeseen lainsäätäjä on halunnut kunnioittaa osakkaiden sopimusvapautta eli oikeutta sopia perinnönjaosta haluamallaan tavalla. Tietyissä tilanteissa sopimusjakoa rasittavaan sisällölliseen virheeseen on kuitenkin mahdollista vedota oikeustoimilain yleisten pätemättömyyssääntöjen, kuten kunnianvastaisen ja arvottoman menettelyn perusteella.
Pesänjakajan toimittaa perinnönjakoa on mahdollista moittia sekä sisällöllisen että muodollisen virheen perusteella. Ratkaisu on perusteltu, sillä pesänjakajan toimittaessa perinnönjaon osakkailla on vähemmän vaikutusvaltaa perinnönjaon sisältöön. Sisällölliseen virheeseen vetoaminen ja moitekanteen menestyminen kuitenkin vaikeutuu, jos kuolinpesän osakkaat ovat pesänjakajasta huolimatta itse sopineet ja päässeet yhteisymmärrykseen perinnönjaon sisällöstä. Tällöinkin sisällöllisen virheeseen vetoaminen on mahdollista lähinnä jo edellä mainittujen oikeustoimilain pätemättömyyssääntöjen perusteella.
Moitekanne pitää nostaa määrätyssä ajassa
Osakkaan, joka haluaa moittia perinnönjakoa joko muotovirheen tai sisällöllisen virheen perusteella, on nostettava moitekanne muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta. Perinnönjako ei siis automaattisesti tule mitättömäksi siinä olevan virheen vuoksi vaan julistaminen pätemättömäksi edellyttää aina osakkaalta aktiivisia toimia. Jos moitekannetta ei nosteta määrätyn kuuden kuukauden määräajan sisällä, oikeus vedota perinnönjakoa rasittavaan pätemättömyysperusteeseen on pääsääntöisesti menetetty ja perinnönjako saa lainvoiman.
Perinnönjakokirjaan on myös mahdollista ottaa osakkailta ns. hyväksymistahdonilmaisu, jossa osakkaat hyväksyvät tehdyn perinnönjaon itseänsä sitovaksi ennakollisesti jo ennen moitemääräajan umpeutumista. Vaikka tällainen perinnönjakokirjaan otettu klausuuli ei ole ehdoton este moitekanteen menestymiselle, tekee se perinnönjaon menestyksekkäästä moittimisesta haastavampaa.
Artikkelin kirjoitti lakimies Santeri Valkamo. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Perinnönjaon oikaisu
Perinnönjako ja osakkaiden välinen riita
Perinnönjakokirja