Oikeudenkäynti tulee vireille kantajan tuomioistuimelle toimittamalla haastehakemuksella. Kantajan vastapuolena on vastaaja, jonka on tuomioistuimen määräämän ajan kuluessa vastattava kantajan vaatimuksiin kirjallisesti. Myöhemmin riita-asia siirtyy suulliseen valmisteluistuntoon, jossa tuomioistuimen johdolla selvitetään muun muassa se, mikä asiassa on riidatonta ja riitaista sekä selvitetään edellytykset sovinnolle. Suullisen valmisteluistunnon jälkeen asia siirtyy myöhemmin pääkäsittelyyn. Pääkäsittelyssä juttu ratkaistaan ja näin ollen myös päätetään, kumpi osapuoli voittaa ja kumpi häviää.

Välimiesmenettely

Tuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa käsiteltävät oikeudelliset riidat eroavat menettelytavoiltaan toisistaan. Välimiesoikeus koostuu yleensä kyseessä olevan oikeudenalan erityisasiantuntijoista. Välimieskäsittelystä sovitaan yleensä aina etukäteen osapuolten keskinäisissä kaupallisissa sopimuksissa.

Osapuolilla on mahdollisuus itse nimetä välimiesoikeuden jäsenet tai antaa se tehtävä esimerkiksi keskuskauppakamarin välityslautakunnalle. Välimiesoikeuden asiaratkaisuun ei voi hakea muutosta. Se on siten lopullinen ja heti täytäntöönpantavissa. Vaikka välimiesmenettelystä on säädetty laissa, siinä noudatetaan usein esimerkiksi keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjä ja osapuolten välimiesoikeuden kanssa sopimia menettelytapoja.

Sovintomenettely

Riitojen ratkaisussa on aina ennen asian oikeuteen viemistä huolellisesti selvitettävä edellytykset, joskus päämiehen kannalta jopa välttämätön tarve, kompromisseja sisältävälle sovintoratkaisulle.

Riitojen sopiminen on mahdollista vielä oikeudenkäynnin aikanakin ja avustamme asiakkaitamme sen arvioimisessa, onko järkevää hyväksyä vastapuolen tekemä sovintotarjous tai tehdä itse sovintotarjous asian sopimiseksi.

Osapuolten käytössä on myös vapaaehtoinen ulkopuolisen sovittelijan johtama sovintomenettely tai tuomioistuinsovittelu, joissa avustamme myös asiakkaitamme.

Riitojen ratkaisu, oikeudenkäynnit ja sovintomenettelyt

Riidanratkaisussa pyrkimyksenämme on asiakkaan kannalta järkevimmän ratkaisun löytäminen. Useimmiten tulee kyseeseen ensisijaisesti sovinnolliseen ratkaisuun pyrkiminen. Optimaalisen lopputuloksen saavuttaminen edellyttää peräänantamatonta asiakkaan edun ajamista, sekä huolellista perehtymistä asiakkaan tapauksen erityispiirteisiin ja tosiseikkoihin.

Riitojen ratkaisukeinoja ovat oikeudenkäynnit tuomioistuimissa ja vaihtoehtoiset keinot, kuten välimiesmenettely ja erityinen sovintomenettely.

Oikeudenkäynnit yleisissä tuomioistuimissa

Kokemuksesta tiedämme, että riitajuttuja ei voiteta pelkällä juridiikan substanssiosaamisella. Substanssin lisäksi on hallittava riidanratkaisumenettelyn kulkua koskevat prosessisäännöt, vedottava oikeisiin asioihin oikeassa vaiheessa ja esitettävä päämiehensä argumentit oikeudelle selkeästi ja hyvin jäsennettynä.

Avustajan on tehtävä jo toimeksiannon alkaessa perusteellinen selvitystyö, tunnistettava jutun lopputuloksen kannalta merkitykselliset oikeusongelmat, arvioitava asiakkaan mahdollisuutta voittaa juttu, valittava taktiikka ja selvitettävä asiakkaalle prosessiin liittyvät riskit. Jutun menestymismahdollisuuksien takia on välttämätöntä, että oikeudelliseen avustajaan otetaan yhteyttä heti alkuvaiheessa. Asianajotoimisto Amokselle on tärkeää, että asiakkaalle syntyy mahdollisimman realistinen kuva jutun menestymismahdollisuuksista jo varhaisessa vaiheessa.

Oikeudenkäynti tulee vireille kantajan tuomioistuimelle toimittamalla haastehakemuksella. Kantajan vastapuolena on vastaaja, jonka on tuomioistuimen määräämän ajan kuluessa vastattava kantajan vaatimuksiin kirjallisesti. Myöhemmin riita-asia siirtyy suulliseen valmisteluistuntoon, jossa tuomioistuimen johdolla selvitetään muun muassa se, mikä asiassa on riidatonta ja riitaista sekä selvitetään edellytykset sovinnolle. Suullisen valmisteluistunnon jälkeen asia siirtyy myöhemmin pääkäsittelyyn. Pääkäsittelyssä juttu ratkaistaan ja näin ollen myös päätetään, kumpi osapuoli voittaa ja kumpi häviää.

Välimiesmenettely

Tuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa käsiteltävät oikeudelliset riidat eroavat menettelytavoiltaan toisistaan. Välimiesoikeus koostuu yleensä kyseessä olevan oikeudenalan erityisasiantuntijoista. Välimieskäsittelystä sovitaan yleensä aina etukäteen osapuolten keskinäisissä kaupallisissa sopimuksissa.

Osapuolilla on mahdollisuus itse nimetä välimiesoikeuden jäsenet tai antaa se tehtävä esimerkiksi keskuskauppakamarin välityslautakunnalle. Välimiesoikeuden asiaratkaisuun ei voi hakea muutosta. Se on siten lopullinen ja heti täytäntöönpantavissa. Vaikka välimiesmenettelystä on säädetty laissa, siinä noudatetaan usein esimerkiksi keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjä ja osapuolten välimiesoikeuden kanssa sopimia menettelytapoja.

Sovintomenettely

Riitojen ratkaisussa on aina ennen asian oikeuteen viemistä huolellisesti selvitettävä edellytykset, joskus päämiehen kannalta jopa välttämätön tarve, kompromisseja sisältävälle sovintoratkaisulle.

Riitojen sopiminen on mahdollista vielä oikeudenkäynnin aikanakin ja avustamme asiakkaitamme sen arvioimisessa, onko järkevää hyväksyä vastapuolen tekemä sovintotarjous tai tehdä itse sovintotarjous asian sopimiseksi.

Osapuolten käytössä on myös vapaaehtoinen ulkopuolisen sovittelijan johtama sovintomenettely tai tuomioistuinsovittelu, joissa avustamme myös asiakkaitamme.