Mikä keskinäinen testamentti on ja miten se laaditaan?

Keskinäisellä testamentilla tarkoitetaan kahden ihmisen yhdessä toistensa eduksi tekemää testamenttia. Keskinäisellä testamentilla varmistetaan toisen testamentin tekijän oikeudet perintöön tulevassa perinnönjaossa. Keskinäisellä testamentilla voidaan myös tietyissä tapauksissa saavuttaa veroetuja.

Yleensä keskinäisen testamentin tekijöitä ovat avio- tai avopuolisot. Toki myös esimerkiksi sukulaiset tai ystävykset voivat tehdä keskinäisen testamentin yhdessä.

Miten keskinäinen testamentti tehdään?

Keskinäinen testamentti tehdään samalla tavalla kuin tavallinen testamenttikin. Testamentti tehdään kirjallisesti, molempien testamentintekijöiden on oltava yhtä aikaa läsnä testamenttia allekirjoitettaessa ja samalla molemmat osapuolet  allekirjoittavat testamentin. Lisäksi kahden esteettömän todistajan tulee olla yhtä aikaa läsnä ja todistaa nimikirjoituksillaan testamentti oikeaksi. Myös kaikki testamentin peruutusta, tulkintaa, selvittämistä ja toimeenpanoa koskevat ohjeet soveltuvat myös keskinäisiin testamentteihin.

Keskinäinen testamentti tehdään aina:

• kirjallisesti
• päivättynä allekirjoituspäivälle
• molempien osapuolten allekirjoittamana
• kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa

 

Hallintaoikeustestamentti vai omistusoikeustestamentti?

Keskinäinen testamentti voidaan tehdä toiselle joko hallintaoikeus- tai omistusoikeus testamenttina. Keskinäisellä testamentilla pyritään esisijaisesti turvaamaan testamentin tekijät.

Keskinäisellä omistusoikeustestamentilla puolisot päättävät omaisuutensa omistusoikeudesta perinnönjaossa. Täysi omistusoikeustestamentti antaa testamentinsaajalle rajoittamattoman määräysvallan testamentin alaiseen omaisuuteen. Testamentin saajalla on tällöin oikeus luovuttaa ja käyttää omaisuutta kuten haluaa ja hänet katsotaan omaisuuden omistajaksi. Kun testamentinsaaja itse kuolee, periytyy omaisuus hänen lain mukaisille tai testamentilla määräämille perilliselleen.

Omistusoikeustestamenttiin voi liittää mukaan toissijaisuusmääräyksen. Toissijaisuusmääräyksellä määrätään omaisuus ensin leskelle. Kun leski kuolee, siirtyy testamentattu omaisuus toissijaisille testamentinsaajille, eli tahoille jotka on määrätty testamentissa. Testamentin ensisaajalla on oikeus määrätä omaisuudesta elinaikanaan, mutta hän ei voi kuitenkaan määrätä tästä omaisuudesta testamentilla eikä tämä omaisuus periydy hänen perillisilleen.

Rajoitetun omistusoikeustestamentin etu on se, että perittävä voi sen avulla varmistaa omaisuuden jäämisen nimeämilleen perillisille myös lesken kuoleman jälkeen. Leski saa kuitenkin käyttöedun omaisuudesta omana elinaikanaan, ja hänen toimeentulonsa on näin turvattu.

Hallintaoikeustestamentilla puolisot voivat päättää perittävän omaisuutensa hallinnasta. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että ensiksi kuolleen puolison omaisuuden omistusoikeus siirtyy suoraan lapsille, mutta leski saa omaisuuteen käyttö- eli hallintaoikeuden elämänsä loppuun asti. Se, kuka saa omistusoikeuden maksaa perintöverot. Hallintaoikeudesta ei perintöveroteta.

 

Keskinäinen testamentti ja rintaperilliset

Rintaperillisiä ovat lapset ja lapsenlapset. Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet perintöosasta.

Keskinäisellä testamentilla voidaan siis ensisijaisesti turvata puolisoiden asema ja toissijaisesti ottaa kantaa siihen, miten perintö jakautuu puolisoiden kuoltua.

Keskinäisellä testamentilla ei voi loukata rintaperillisten oikeutta lakiosaansa perinnöstä. Jos keskinäinen testamentti on tehty lesken eduksi, voi leski testamentinsaajana pyytää rintaperillisiltä, etteivät he vaatisi lakiosaansa ennen lesken kuolemaa. Tällainen pyyntö ei kuitenkaan lain mukaan ole sitova, vaan rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosaansa perinnönjaossa.

Testamentin yhteydessä kannattaakin mainita, että leski voi suorittaa perillisille kuuluvan lakiosan rahana eikä perillinen voi vaatia sitä esimerkiksi osuutena vainajalle kuuluneesta kiinteistöstä.

Rintaperillisten perintövero

Perintöveroprosentti nousee progressiivisesti, eli mitä enemmän perintöä saa, sitä suuremman prosentin perinnöstä joutuu maksamaan veroa.

Rintaperilliset kuuluvat edullisempaan veroluokkaan kuin kaukaisemmat sukulaiset tai muut testamentilla omaisuutta saavat tahot.

 

Miten turvaat keskinäisellä testamentilla lesken asemaa?

Rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosaa. Testamentilla on mahdollisuus rajata tätä vaatimusta. Rintaperillisellä on aina lähtökohtaisesti oikeus saada vähintään lakiosansa vanhempansa perinnöstä. Lakiosa on puolet hänelle kuuluvasta perintöosasta.

Moni vanhempi toivoo, että kuolinpesä pysyisi jakamattomana ja lesken hallinnoitavissa myös lesken elinaikana. Keskinäiseen testamenttiin voi ja kannattaa laittaa toivomus siitä, etteivät rintaperilliset vaatisi lakiosaansa lesken eläessä. Moni myös tietää, että kyse on vain toivomuksesta eikä määräys sellaisenaan sido juridisesti miltään osin rintaperillisiä. Testamentintekijät monesti luottavat omiin lapsiinsa ja siihen, että lapset kunnioittavat heidän keskinäisessä testamentissaan esitettyä toivomusta. Rintaperillisten taustalla saattaa kuitenkin olla hänen puolisonsa, joka pyrkii vaikuttamaan puolisonsa päätökseen ja suostuttelee tämän vaatimaan lakiosaansa heti.

 

Keskinäisen testamentin mahdollisuudet

Mikäli yksi rintaperillinen vaatii lakiosansa, saattaa tästä seurata leskelle tai toisille rintaperillisille huomattavia hankaluuksia. Tilanne on ”epäreilu”. Lakiosavaatimuksen esittänyt rintaperillinen saakin kaiken kaikkiaan enemmän kuin toiset, jotka ovat kunnioittaneet vainajan toivomusta. Hän saa silloin heti lakiosansa, myöhemmin perintöosansa ja lopulta perii myös lesken. ”Suositukseni on, että tällainen käyttäytyminen pyritään estämään” Keskinäisellä testamentilla voi estää tällaisen käyttäytymisen. Se tapahtuu parhaiten antamalla lakiosan vaatijalle pienempi osuus myös lesken kuoltua. Tällöin estetään tilanne, jossa vaatija saisi enemmän kuin ne rintaperilliset, jotka ovat kunnioittaneet vainajan toivetta ja jättäneet lakiosan vaatimatta.

 

Keskinäisen testamentin esimerkkilause

Toivomuksemme on, että lakiosaa ei vaadittaisi. Jos joku rintaperillisistämme kuitenkin vaatii ja saa lakiosansa ensin kuolleen jälkeen, supistetaan hänen oikeuttaan saada perintöä lesken jälkeen siten, että hän saa silloinkin vain lakiosansa.

Lisäksi keskinäisessä testamentissa kannattaa olla maininta siitä, että leski voi maksaa lakiosan aina rahassa. Sinun ei tarvitse olla alan asiantuntija, voit kääntyä puoleemme.

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Pienennä perintöveroa testamentilla
Mitä pitää tehdä, jos testamentin todistajat olivat esteellisiä?
Testamentti

 

Varaa ilmainen alkukartoitus

 

Tee ilmainen tilanneanalyysi