Keskinäinen hallintaoikeustestamentti ja lakiosa

12.12.2021

Avo- tai aviopuolisot voivat tehdä toistensa eduksi keskinäisen hallintaoikeustestamentin. Hallintaoikeustestamentilla pyritään varmistamaan leskeksi jääneen puolison toimeentulo toisen puolison kuoleman jälkeen siten, että tämän jättämän omaisuuden omistusoikeudet siirretään kuitenkin perittävän rintaperillisille. Leski saa hallintaoikeuden omaisuuteen. Perittävän rintaperillisillä on kuitenkin oikeus heille kuuluvaan perinnön lakiosaan. Tästä saattaa syntyä ristiriitoja lesken ja rintaperillisten välille.

Mikä on hallintaoikeustestamentti?

Keskinäinen testamentti on testamentti, jossa molemmat osapuolet antavat määräyksiä toistensa hyväksi. Keskinäisellä testamentilla puolisot voivat päättää joko perintönsä omistusoikeuksien tai hallintaoikeuksien siirrosta. Hallintaoikeustestamentti on erityisesti verotuksellisten etujensa vuoksi erittäin suosittu.

Keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla perittävän omaisuuden omistusoikeus siirtyy hänen perillisille ja hallintaoikeus taas jää leskelle. Hallintaoikeudella tarkoitetaan perittävän omaisuuteen liittyvää käyttöoikeutta, joka yleensä jatkuu aina lesken kuolemaan saakka. Käyttöoikeuteen kuuluu, että leski saa hallita perittyä omaisuutta miten parhaaksi näkee, ja myös pitää omaisuudesta muodostuvat tuotot itsellään. Hän ei kuitenkaan saa myydä tai luovuttaa omaisuutta eteenpäin ilman perillisten eli omaisuuden omistusoikeuden haltijoiden suostumusta. Samoin perilliset eivät saa luovuttaa omaisuutta eteenpäin ilman testamentinsaajan eli hallintaoikeuden haltijan suostumusta.

Hallintaoikeustestamentti vaikuttaa perintöverojen määrään

Koska omaisuuden omistusoikeus ei siirry missään vaiheessa leskelle, hänen ei tarvitse maksaa hallintaoikeuden arvosta lainkaan perintöveroa. Tämän lisäksi lesken hallintaoikeus pienentää rintaperillisille tulevan perintöveron määrää, sillä perintöosuudesta vähennetään lesken hallintaoikeuden arvo.

Soita 010 299 5090 Varaa ilmainen alkukartoitus

Miten lesken oikeudet turvataan testamentilla?

Avioliitossa lesken oikeudet on hyvin turvattu. Leskellä on esimerkiksi oikeus jäädä yhteiseen kotiin asumaan ilman erillistä testamenttiakin. Hallintaoikeustestamentilla näitä leskelle kuuluvia lain mukaisia oikeuksia voidaan kuitenkin vahvistaa ja laajentaa. Keskinäisellä testamentilla voidaan turvata myös avoliitossa eloon jääneen puolison oikeudet, sillä niitä ei lailla ole muulla tavalla turvattu.

Silloin, kun kyse on lesken asumisoikeudesta, ja tuo oikeus loukkaa lakiosaa, ei tätä lakiosanmaksuvelvollisuutta ole lesken asumisoikeuden aikana, jos vainajan omaisuus kattaa pääasiallisesti vain asunnon. Eli lesken oikeus on tässä tilanteessa vahvempi kuin rintaperillisen lakiosaoikeus. Leski siis saa jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin.

Lasten oikeus lakiosaan

Leskeksi jääneen vahvoista oikeuksista huolimatta myös kuolleen puolison rintaperillisillä on oikeus perinnön lakiosaansa. Joskus hallintaoikeustestamentin yhteydessä voidaan esittää rintaperillisille toivomus, etteivät nämä vaatisi lakiosaansa ennen kuin eloon jäänyt puolisokin myöhemmin kuolee. Tällainen pyyntö ei kuitenkaan ole juridisesti sitova, vaan rintaperillisillä on aina oikeus vaatia lakiosaansa, elleivät he ole siitä lain mukaan testamentin hyväksymällä luopuneet.

Mikä on lakiosa?

Lakiosa on vähimmäisosa perinnöstä, johon perittävän rintaperillisillä eli lapsilla tai lapsenlapsilla on lain mukaan oikeus. Muilla kuin rintaperillisillä ei ole oikeutta lakiosaan. Oikeutta lakiosaan pidetään vahvana eli testamentilla ei voi loukata rintaperillisten oikeutta lakiosaansa. Lakiosan määrä on puolet lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevasta määrästä. Koska lakiosaan oikeutetulla perillisellä on aina oikeus vaatia lakiosaansa, myöskään keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla ei saisi määrätä niin, että lesken hallintaoikeus omaisuuteen rajoittaisi perillisen oikeutta lakiosaan.

Lakiosana perittävä omaisuus täytyy luovuttaa ilman sitä rasittavia muita oikeuksia. Hallintaoikeustestamentin myötä testamentattu omaisuus siirtyy kyllä perillisten omistukseen, mutta sitä rasittaa leskelle kuuluva käyttöoikeus. Hallintaoikeustestamentilla määrättyä omaisuutta ei siis voida katsoa osaksi rintaperilliselle kuuluvaa lakiosaa.

Lakiosan vaatiminen leskeltä

Hallintaoikeustestamentti täytetään lähtökohtaisesti kokonaan. Lakiosan täyttämiseksi tarvitaan aina erillinen rintaperillisen vaatimus. On tyypillistä, etteivät esimerkiksi pariskunnan yhteiset lapset ryhdy vaatimaan lakiosaansa eloon jääneeltä vanhemmaltaan. Jos rintaperilliset kuitenkin päättävät vaatia lakiosaansa testamentinsaajalta eli tässä tapauksessa leskeltä, jolle omaisuus hallintaoikeustestamentin mukaan on siirretty, on heillä lain mukainen oikeus saada tämä osuus. On huomioitava, että lakiosan antamiselle on asetettu laissa 6 kuukauden määräaika. Määräaika alkaa kulua testamentin tiedoksiannosta, ja sen kuluttua umpeen on perillinen menettänyt oikeutensa vaatia lakiosaansa.

Jos rintaperillinen vaatii lakiosaansa, on esitettävä testamentinsaajalle eli leskelle moite testamentista kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi. Tämän jälkeen lakiosa voidaan suorittaa rintaperilliselle joko rahallisena korvauksena tai muuna omaisuutena.

Mitä testamentin hyväksyminen merkitsee?

Testamentista annetaan aina lain mukaisille perillisille tiedoksianto ennen täytäntöönpanoa. Tiedoksiannon jälkeen perillisillä on 6 kuukautta aikaa hyväksyä testamentti tai moittia sitä. Ennen perillisten hyväksyntää testamenttia ei voida laittaa täytäntöön, joten kyse on erittäin oleellisesta toimesta testamentinsaajan eli lesken kannalta.

Testamentin hyväksymisen voi perillinen tehdä joko ennen perittävän kuolemaa tai sen jälkeen. Jos perilliset ovat hyväksyneet testamentin ennen perittävän kuolemaa, on heillä lähtökohtaisesti oikeus vaatia lakiosaansa.

Jos taas perilliset antavat hyväksyntänsä vasta perittävän kuoleman jälkeen, on heidän testamentin hyväksymisen yhteydessä mainittava erikseen, jos he haluavat vaatia lakiosaansa. Jos näin ei ole toimittu, katsotaan testamentin hyväksynnän tarkoittavan, että perillinen luopuu paitsi moiteoikeudestaan, myös oikeudestaan lakiosaansa perinnöstä. Sama vaikutus on sillä, että perillinen pysyy tiedoksiannon jälkeen passiivisena ja 6 kuukauden määräaika ehtii kulua umpeen. Tämän jälkeen lakiosan vaatiminen ei ole enää mahdollista, koska testamentin hyväksyntää pidetään lähtökohtaisesti sellaisenaan sitovana.

Artikkelin laati Lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä. 

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Keskinäinen testamentti
Pienennä perintöveroa testamentilla

 

Lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090