Pesänselvitys

Pesänselvitykseen tyypillisesti liittyviä aiheita ovat:

• kuolinpesän haltuun ottaminen
• perunkirjoitusvaihe
• testamentit
• ositus
• avioehtosopimus
• lakiosa
• kuolinpesän omaisuuden myynti
• kuolinpesän ylivelkaisuus
• perinnöstä luopuminen
• osakkaiden vastuu perittävän ja kuolinpesän veloista.

Kuolinpesän haltuunotto

Pesänselvityksen ensimmäinen vaihe on kuolinpesän haltuunotto. Osakkaan tai eloon jääneen puolison on viivytyksettä annettava kuolemantapauksesta tieto muille osakkaille.

Osakkaiden yhteishallinto ja kuolinpesän selvittäminen

Kun kuolinpesä on otettu pesän osakkaiden haltuun, alkavat he yhdessä hallita kuolinpesää. Yhteishallinto tarkoittaa sitä, että kun päätetään pesään liittyvistä asioista, tulee siihen saada kaikkien osakkaiden yksimielinen suostumus.

Jos yksikin osakas haluaa ulkopuolisen pesänselvittäjän kuolinpesään, niin osakas voi yksin tai yhdessä muiden osakkaiden kanssa hakea käräjäoikeudelta perintöasioihin erikoistuneen lakimiehen määräämistä kuolinpesän pesänselvittäjäksi. Määräyksestä eteenpäin pesänselvittäjä ottaa kuolinpesän hallintaansa. Tyypillistä pesänselvittäjän hakeminen on silloin, kun kuolinpesässä on riitaisuuksia.

Pesänselvityksen tarkoituksena on kuolinpesän saattaminen jakokelpoiseen kuntoon

Kuolinpesän osakkaat voivat myös valtuuttaa jonkun pesänosakkaan taikka ulkopuolisen, esimerkiksi asianajajan, hoitamaan kuolinpesän selvityksen.

Aivan ensimmäiseksi selvitysvastuussa olevien tulee huolehtia siitä, että kuolinpesän varat ja velat kartoitetaan. Tärkeää on etsiä mahdollinen testamentti ja selvittää, oliko naimisissa olleella vainajalla avioehtoa. Mikäli vainaja on eronnut, tulee pesän selvittämisen yhteydessä hankkia myös osituskirja, mikäli ositus on avioeron jälkeen tehty.

Ennen perunkirjoituksen toimittamista tulee myös selvittää, onko vainaja antanut eläessään ennakkoperintöä. Kaikilla edellä mainituilla seikoilla on vaikutusta perukirjan sisältöön.

Kuolinpesän osakkaiden tulee myös huolehtia siitä, että kuolinpesän laskut ja muut maksut maksetaan ajallaan.

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on lain mukaan toimitettava poikkeuksetta henkilön jälkeen, joka kuollessaan asui vakituisesti Suomessa. Perukirja tulee tehdä myös muualla vakituisesti asuneen henkilön kohdalla, jos tällä oli kuollessaan omaisuutta Suomessa.

Perunkirjoituksen tarkoituksena on laatia perukirja. Lue lisää perunkirjoituksesta täältä.

Testamentti

Kun vainajan jälkeen löydetään testamentti, on se kirjattava perukirjaan ja annettava sille henkilölle tai niille henkilöille, jotka ovat oikeutettuja saamaan testamentin kautta perintöä. Testamentin saajan saatua tiedon testamentista tulee hänen punnita, ottaako hän testamentin vastaan. Testamentin saajan ei ole pakko ottaa testamenttia vastaan ja hänellä on mahdollisuus ottaa testamentti vastaan myös osittain. Testamentin saajan on vedottava testamenttiin kymmenen vuoden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta. Kyseinen määräaika on ehdoton, eikä sitä voi millään tavalla pidentää.

Testamentin vastaanottaminen tapahtuu antamalla testamentti todisteellisesti tiedoksi erikseen jokaiselle vainajan lakimääräiselle perilliselle. Testamentti voidaan kyllä antaa tiedoksi myös perunkirjoitustilaisuudessa. Tällöin testamentti tulee lukea osakkaille perunkirjoitustilaisuudessa ja luovuttaa heille oikeaksi todistettu kopio testamentista. Testamentista voi lukea lisää täältä.

Ositus pesänselvityksessä

Osituksen tarkoituksena on purkaa puolisoiden aviovarallisuussuhde. Ositusperusteita ovat avioero ja puolison kuolema. Lue lisää jäämistöosituksesta täältä.

Ositusperusteen syntyhetki on puolison kuolinhetki. Ositusperusteen syntyhetki on merkittävä, sillä se määrittää, mikä osa omaisuudesta ja veloista on avio-oikeuden alaista. Avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen vaikuttaa myös se, olivatko puolisot tehneet keskenään avioehdon. Lue lisää avioehdosta:

Osituksen tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon kummallakin puolisolla on avio-oikeuden alaista omaisuutta ositusperusteen syntyhetkellä. Tämä tapahtuu luetteloimalla molempien puolisoiden nimissä oleva omaisuus velat osituslaskelmaan.

Lakiosa

Lakiosa on se vähimmäisosa perittävän jäämistöstä, joka rintaperillisellä on oikeus saada vainajan testamentin määräyksistä riippumatta. Lue lisää lakiosasta.

Rintaperillinen voi vaatia, että lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perittävän antamat ennakkoperinnöt, jotkin lahjat ja lahjanluonteiset luovutukset. Ennakkoperintönä huomioon otettavia lahjoja eivät ole sellaiset perittävän eläessään antamat omaisuuserät, joiden lahjakirjoissa perittävä on ilmoittanut, että lahjaa ei ole pidettävä ennakkoperintönä, tai erinäisten olosuhteiden perusteella voidaan selkeästi päätellä lahjan antajan tarkoittaneen, että lahjaa ei ennakkoperintönä huomioida.

Kuolinpesän ylivelkaisuus

Jos kuolinpesän osakkaat alkuselvittelyissään tulevat siihen tulokseen, että perittävällä on enemmän velkaa kuin varallisuutta, tulee osakkaiden olla tarkkana. Osakkaat voivat pesän yhteishallintovastuullaan selvittää pesän ja neuvotella velkojien kanssa, miten pesään hautauskulujen, perunkirjoituskulujen ja vastaavien pesänselvityskulujen jälkeen jäljelle jäävä omaisuus realisoidaan ja jaetaan velkojien kesken. Tämä vaatii usein hieman syvempää osaamista esimerkiksi lainsäädännöstä, joka määrittelee maksunsaantijärjestyksen

Kuolinpesän osakas ulosmittauksessa

Joskus joku kuolinpesän osakkaista voi olla ulosmittauksessa. Jos joku kuolinpesän osakkaista on ulosotossa, ulosmittaus kohdistetaan hänen pesäosuuteensa. Pesäosuuden ulosmittaus ei kohdistu yksittäisiin jäämistöesineisiin tai varoihin.

Perinnöstä luopuminen

Perinnöstä luopuessaan perillinen luopuu lain tai testamentin mukaisesta oikeudestaan perintöön. Tällöin hän ei ole enää kuolinpesän osakas. Perinnöstä luopujan tilalle tulevat osakkaiksi perinnöstä luopujan omat perilliset, ikään kuin perinnöstä luopuja olisi kuollut ennen perittävää.

Kuolinpesän hallinto

Jokainen pesän osakas voi vaatia pesänjakoa, joten pesän jakamatta jättäminen vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen. Kuolinpesän osakkaat hallitsevat kuolinpesää ja hallinnointi vaatii osakkaiden yksimielisyyttä kaikissa toimenpiteissä, ellei toisin ole sovittu.

Kuolinpesän omaisuuden myynti

Kuolinpesän osakkaat voivat yksimielisesti päättää myydä jotain kuolinpesän omaisuutta ennen perinnönjakoa. Tyypillisesti tämä voisi olla vainajan asunto. Lue lisää omaisuuden myynnistä täältä. https://amoslaki.fi/jakamattoman-kuolinpesan-omaisuuden-myynti/

Kuolinpesän jako

Pesänselvityksen jälkeen, osakkaat voivat yksimielisesti niin päättäessään suorittaa perinnönjaon. perinnön jaosta syntyy perinnönjakosopimus. perintö jaetaan testamentin ja Suomen lain mukaisesti. Lue lisää perinnönjaosta täältä.

Artikkelin laati Asianajaja Tuula Rainto, Asianajotoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä. 

Varaa ilmainen alkukartoitus

 

Tee ilmainen tilanneanalyysi