Ositus- ja perinnönjakokirja

09.10.2022

Ositus- ja perinnönjakokirja voivat olla ja ovatkin tyypillisesti yksi ja sama asiakirja. Molemmat toimenpiteet kirjataan samassa asiakirjassa. Ensin asiakirjaan kirjataan ositus ja tämän jälkeen asiakirja jatkuu perinnönjakona. Asiakirja on aina toimitettava myös Verohallinnolle.

Mikä on jäämistöositus?

Perinnönjaosta säädetään laissa. Kun henkilö kuolee, syntyy tietyille henkilöille perillisasema. Tällöin vainajan omaisuus siirtyy heidän hallintaansa eli vainajan kuolinpesälle. Kuolinpesän osakkaita ovat yleensä perilliset, yleistestamentin saaja ja osituksen suorittamiseen asti myös leski. Kuolinpesän osakkaat näkyvät perukirjassa.

Ennen perinnönjakoa on kuitenkin erotettava naimisissa olevien puolisoiden omaisuus toisistaan. Mikäli puolisoilla ei ollut avioehtoa, kuuluu heille molemmille puolet omaisuudesta avio-oikeuden nojalla. Tämä tarkoittaa, että puolet omaisuudesta kuuluu kuolinpesälle ja puolet leskelle. Avioliiton päättyessä on suoritettava omaisuuden ositus, eli yksinkertaistettuna jaettava puolisoiden omistama omaisuus tasan puolisoiden kesken. Ositusta ei kuitenkaan toimiteta sen omaisuuden osalta, johon avioparilla oli avioehto. Ositus on aina toimitettava ennen perinnönjakoa.

Miten ositus tehdään?

Osituksessa vainajan ja hänen puolisonsa omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan heidän kesken. Vasta kun lesken osuus on laskettu ja mahdollinen tasinko jaettu, voidaan perintö jakaa kuolinpesän osakkaiden kesken.

Osituksessa omaisuus ja velat jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Jos kuolleella puolisolla oli enemmän omaisuutta kuin eloonjääneellä, tulee kuolinpesän maksaa tasinkoa leskelle.  Jos taas lesken omaisuus on suurempi, on hänellä lain mukaan oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa itsellään.

Osituksesta on laadittava osituskirja

Tällaisesta omaisuuden osituksesta on aina laadittava osituskirja. Siitä käy ilmi molempien varallisuus ja velat, kuinka paljon tasinkoa mahdollisesti maksetaan ja mitä omaisuutta kumpikin jaossa saa pitää. Tällainen jakokirja tulee molempien allekirjoittaa ja kahden todistajan todistaa.

Osituksen jälkeen voidaan tehdä perinnönjako normaalisti kuolinpesään kuuluvan omaisuuden osalta.

Avioliiton päättyessä on suoritettava omaisuuden ositus

Avioliittolain mukaan puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Poikkeuksen tähän periaatteeseen muodostaa avioehto, jolla rajataan joko tietty osa omaisuudesta tai koko omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle.

Mikä on jäämistöositus?

Puolison kuoleman jälkeisestä osituksesta käytetään termiä jäämistöositus. Jäämistöositus tulee siis suoritettavaksi, kun perinnönjättäjä oli avioliitossa ja on suoritettava aviopuolisoiden välinen ositus ennen varsinaista perinnönjakoa.

Mikä on tasinkoprivilegi?

Jäämistöosituksen erityispiirre on niin kutsuttu tasinkoprivilegi. Se tarkoittaa sitä, että mikäli leski oli puolisoista varakkaampi, leski on vapautettu velvollisuudestaan suorittaa tasinkoa kuolleelle puolisolleen mikä tarkoittaa tarkoittaa käytännössä kuolleen puolison perillisiä. Kuolleen puolison kuolinpesän, on kuitenkin suoritettava tasinko leskelle, mikäli ensin kuollut oli leskeä varakkaampi. Lesken on aina vedottava tasinkoetuoikeuteensa erikseen, mikäli hän haluaa sitä käyttää. Se ei siis toteudu automaattisesti, vaan ainoastaan vetoomuksesta. Tyypillisesti tämä vetoomus kirjataan vainajan perukirjaan.

Soita 010 299 5090 Varaa ilmainen alkukartoitus

Ositus aina ennen perinnönjakoa

Jäämistöositus siis aina edeltää perinnönjakoa. Huomattavaa on, ettei jäämistöosituksella ole mitään tekemistä varsinaisen perinnönjaon kanssa, vaan se on perinnönjaosta oma, erillinen toimenpiteensä. Koska jäämistöositus suoritetaan toisen puolison kuoltua, toimitetaan se lesken ja kuolleen puolison perillisten välillä.

Mikäli aviopuolisoilla oli avioehtosopimus, ei ositusta tehdä. Tällöin suoritetaan vain omaisuuden erottelu lesken ja ensiksi menehtyneen puolison omaisuuksien välillä.

Miten ositus tapahtuu käytännössä?

Omaisuuden ositus jakautuu laskennalliseen ja reaaliseen vaiheeseen. Laskennallisessa osituksessa lasketaan nimenmukaisesti puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus yhteen arvomääräisesti. Laskennallisessa osituksessa omaisuus on määritettävä tarkasti, koska laskennallisen osituksen perusteella määräytyy reaalisen osituksen tasinkoa suorittava osapuoli. Reaalisessa osituksessa vähemmän omistavalle puolisolle suoritetaan tasinkoa niin, että puolisoiden omaisuus vastaa arvomääräisiltä suhteiltaan 50 % ja 50 %.

Ositus ja puolisoiden velat

Kun puolisoiden yhteistä omaisuutta lasketaan, on huomioitava myös puolisoiden velat. Puolisoiden velat vähennetään tästä siten, kuin puolisot niistä osiltaan vastaavat. Esimerkiksi yhteinen, puoliksi otettu asuntolaina vähennetään puolisoilta tasaisesti, mutta jos toinen puoliso on ottanut esimerkiksi autoa varten 20 000 euron velan, vähennetään tämän puolison omaisuuden arvosta tämä 20 000 euroa.

Ositus ja avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus

Osituslaskelman ulkopuolelle jää aina avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus, joka vain erotellaan erilleen puolisoiden yhteisestä omaisuudesta. Se puoliso, jonka tulee suorittaa tasinkoa toiselle, saa määrätä itse, miten hän tasingon suorittaa. Tasingon voi suorittaa esimerkiksi rahana tai muuna omaisuutena.

Ositus on tyypillisesti sopimusositus

Ositus voidaan toimittaa sopimusosituksena osapuolten välillä, mutta osituksesta on laadittava aina osituskirja.

Osituskirja ja sopimusositus

Sopimusosituksessa aviopuolisot sopivat keskenään siitä, miten ositus toimitetaan. Jäämistöosituksen kohdalla tämä tarkoittaa siis sitä, että leski ja ensiksi kuolleen puolison perilliset sopivat osituksesta. Ositus voidaan toimittaa aviopuolisoiden tahtotilan mukaisesti joko sopimusosituksena tai toimitusosituksena. Osituksesta on kuitenkin laadittava muodosta riippumatta osituskirja. Osituskirja on dokumentti siitä, miten ositus on suoritettu. Osituskirjan merkitys on siinä, että se todistaa perillisten määräysvallan kuolinpesän asioiden hoitamisessa. Esimerkiksi perillisten hakiessa lainhuutoa perillisten on todistettava, että kiinteistö, jolle lainhuutoa haetaan, kuuluu kuolinpesään ja on osituksessa osoitettu perillisille tulevaksi.

Osituksen jälkeen voidaan toimittaa perinnönjako

Osituksen jälkeen, lesken osakkuus edesmenneen puolison kuolinpesässä päättyy. Tällöin myös tiedetään, mitä omaisuutta kuolinpesään kuuluu. Nyt kuolinpesän osakkaat pääsevät sopimaan perinnönjaosta. Ositus- ja perinnönjakokirja jatkuu siis perinnönjakona. Perinnönjaossa luetellaan omaisuus, mitä itse kukin kuolinpesän osakkaista saa itselleen.

Lopuksi

Lopuksi asiakirja allekirjoitetaan ja kaksi esteetöntä todistajaa todistavat asiakirjan oikeaksi.

Artikkelin laati Lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä. 

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Perinnönjakokirja
Miten perinnönjako tapahtuu?
Perinnönjako ja osakkaiden välinen riita