Työntekijän oikeus palkkaansa työnteon estyessä

14.03.2024

Työntekijän oikeus palkkaansa työnteon estyessä on juuri nyt kevättalvella 2024 erittäin kuuma ja jopa tulenarka työmarkkinapoliittinen aihe. Olemme saaneet lukea uutisista, kuinka esimerkiksi useat paperiteollisuuden toimijat ovat AKT:n työtaistelutoimenpiteiden vuoksi ajaneet omaa toimintaansa alas sekä keskeyttäneet työntekijöidensä palkanmaksun välittömästi, vaikka kyseisten yritysten työntekijät eivät itse olekaan työtaisteluissa osallisina. Yhtiöt ovat työsopimuslaissa säädettyyn nojaten katsoneet, että heillä ei olisi käsillä olevassa tilanteessa palkanmaksuvelvollisuutta. Tämä tulkinta on herättänyt aktiivista keskustelua puolesta ja vastaan, eikä keskustelu ole tätä artikkelia kirjoitettaessa vielä laantumassa. Tähän problematiikkaan palataan artikkelin loppupuolella.

Palkka maksetaan tehdystä työstä

Palkanmaksun osalta yleinen periaate on, että palkkaa maksetaan tehdystä työstä. Jos työtä ei tehdä tai ei voida tehdä, myöskään palkkaa ei makseta. Tämä sopimusoikeuden yleisistä periaatteista johdettavissa oleva sääntö on niin itsestään selvä, ettei sen kirjaamista työlainsäädäntöömme ole katsottu tarpeelliseksi.

Kuten hyvin tiedämme, sääntö ei ole poikkeukseton.  Työoikeudessa vaikuttavan työntekijän suojelun periaatteen vuoksi työnantajan palkanmaksuvelvollisuutta on laajennettu esimerkiksi työntekijän sairaustuessa tai tilanteissa, joissa työnteko keskeytyy 1) työnantajasta johtuvista syistä, 2) tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun työantajasta ja työntekijästä riippumattoman syyn vuoksi sekä 3) toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteiden vuoksi. Näitä kolmea tilannetta tarkastellaan seuraavassa.

Palkanmaksuvelvollisuus työnteon estyessä työnantajasta johtuvista syistä

Työsopimuslain 2 luvun 12.1 §:n perusteella työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita.

Kyseisen säännöksen esitöiden mukaan työnantajasta johtuvia työnteon estymisen syitä ovat paitsi välittömästi työnantajasta ja hänen toiminnastaan aiheutuvat syyt, myös sellaiset välilliset syyt, jotka työnantaja voisi poistaa olennaisitta vaikeuksitta. Välittömät syyt, kuten esimerkiksi työnteon keskeytyminen työnantajan laiminlyömän raaka-ainetilauksen ja raaka-aineen loppumisen vuoksi, liittyvät suoraan työnantajaan ja työnantajan huolimattomaan toimintaan. Toisaalta työnantajan tulee myös varautua työnteon keskeytymiseen erilaisten välillisten syiden vuoksi. Jos esimerkiksi asianajotoimiston nuoremman juristin useamman vuoden vanha, elinkaarensa loppupuolella oleva työtietokone menee epäkuntoon ja työnteko tämän vuoksi estyy, lienee selvää, että tilanne olisi ollut melko kivuttomasti työnantajan ennakoitavissa ja konekaluston uusiminen kohtuullisin toimenpitein ja vaikeuksitta tehtävissä. Palkanmaksua ei tämän syyn vuoksi voine keskeyttää.

Säännöksessä tarkoitetun ”täyden palkan” osalta lakiin ei ole otettu tarkempia määritelmiä siitä, miten maksettavaksi tuleva palkka määräytyy. Lähtökohtana on pidettävä työntekijän tavanomaista työsopimukseen ja/tai työehtosopimukseen perustuvaa palkkaa. Palkanmaksuvelvollisuuden kestoa ei ole mitenkään ajallisesti rajoitettu eli ainakin periaatteessa palkanmaksuvelvollisuus voi jatkua niin pitkään kuin työnteko on estynyt. Mahdollista on myös, että työnantaja katkaisee palkanmaksuvelvollisuutensa lomauttamalla työntekijän. Esteen pitkittyessä myöskään irtisanomisen edellytysten täyttyminen ei ole mahdotonta.

Palkanmaksuvelvollisuus tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen syyn vuoksi

Työsopimuslain 2 luvun 12.2 §:ssä on käsitelty tilanteita, joissa työnteko estyy osapuolista – siis työnantajasta ja työntekijästä – riippumattomista syistä jonkin ulkopuolisen tapahtuman vaikutuksesta.

Kohdan ensimmäisen virkkeen perusteella tilanteissa, joissa työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Käytännössä nämä tilanteet ovat melko lähellä sopimusoikeudessa yleisesti tunnettuja ja niin kutsuttuja ylivoimaisen esteen tilanteita, jotka ovat ainakin jollain tasolla yllätyksellisiä sekä selkeästi riippumattomia työnantajasta ja työntekijästä. Säännöksessä erikseen mainittujen tilanteiden lisäksi ulkopuolisten aiheuttamat onnettomuudet tai muut ennakoimattomat tapahtumat voivat ulottua säännöksessä tarkoitettujen ”muun sen kaltaisten” tilanteiden piiriin.

Ratkaisussa KKO 1986-II-92 itsenäisinä yrittäjinä toimineet kuorma-autoilijat olivat Suomen Kuorma-autoliitto r.y:n ja Metsäalan Kuljetuksenantajien välisen puutavaran autokuljetuksen perusmaksuja koskeneen riidan vuoksi keskeyttäneet puutavaran kuljetukset, mikä oli kuljetuksista riippuvaisella sahalla johtanut raaka-ainepulaan ja sahan työntekijöiden työnteon estymiseen. Kysymys oli työsopimuslain tarkoittamasta työntekijöistä ja työnantajasta riippumattomasta ylivoimaisen tapahtuman aiheuttamasta esteestä, joten työntekijöillä oli oikeus saada palkkansa työnteon esteen ajalta.

Palkanmaksuvelvollisuus toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteiden vuoksi

Työsopimuslain 2 luvun 12.2 §:n toisen virkkeen perusteella tilanteissa, joissa työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään seitsemältä päivältä. Asian voi ilmaista myös käänteisesti: jos toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteillä on riippuvuussuhde työnteosta estyneen työehtoihin ja työoloihin, palkanmaksuvelvollisuutta ei ole ja palkanmaksu voidaan keskeyttää välittömästi.

Työtaistelutoimenpiteiden tulee olla lähtöisin toisista työntekijöistä. Jos esimerkiksi työnantajaliitto panee aluille työsulun, jonka vuoksi työnteko estyy, kyse olisi tällöin ennen kaikkea edellä käsitellystä ylivoimaisen esteen tilanteesta, johon sovellettaisiin pidempää 14 päivän palkanmaksuvelvollisuutta.

Toiseksi palkanmaksuvelvollisuuden kannalta ratkaisevaa on, onko työtaistelutoimenpiteillä riittävä riippuvuussuhde työstä estyneen työntekijän työoloihin tai työehtoihin. Jos riippuvuussuhde on olemassa, palkanmaksun voi keskeyttää välittömästi. Korkein oikeus on antanut asiasta useita ratkaisuja, joista lienee saatavissa riippuvuussuhteen arviointiin yleisiä suuntaviivoja. Toisaalta riippuvuussuhteen arviointia koskeva korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntö on pääasiallisesti 1970- ja 1980-luvulta vanhan työsopimuslain ajalta ja työmarkkinoiden osalta varsin erilaisesta maailmanajasta, jolloin ratkaisujen relevanssi 2020-luvulla voidaan hyvin perustein kyseenalaistaa. Oikeuskirjallisuudessa on mainittujen ratkaisujen pohjalta esitetty, että riippuvuussuhde olisi olemassa ainakin tilanteissa, joissa työtaisteluilla on pyritty parantamaan myös työtä vaille jääneiden työntekijöiden työehtoja tai työoloja tai työtaistelu on ollut tosiasiallisesti omiaan parantamaan työtä vaille jääneiden työntekijöiden työehtoja tai työoloja.

Lopuksi

Kuten alussa todettiin, lähtökohtana on, että palkkaa maksetaan vain tehdystä työstä. Palkanmaksuvelvollisuudesta työnteon estyessä on siis aina kyse jostakin poikkeuksesta tähän pääsääntöön.

Nyt käsillä olevassa työtaistelutilanteessa paperiteollisuuden toimijat ovat katsoneet AKT:n työtaistelutoimenpiteiden aiheuttaneen ensinnäkin sen, että tehtaiden raaka-aine- ja tuotekuljetukset ovat pysähtyneet ja työnteko tehtailla on estynyt. Toiseksi he ovat katsoneet, että työnteon estymisellä on ollut riippuvuussuhde AKT:n työtaistelutoimenpiteisiin, joiden julkilausuttunakin tavoitteena on jokaisen työntekijän työelämäoikeuksien puolustaminen ja kohteena hallituksen työlainsäädäntöuudistukset. Kun riippuvuussuhteen tehtaiden työntekijöiden työehtoihin ja työoloihin on katsottu olevan olemassa, palkanmaksu on keskeytetty välittömästi eikä vasta seitsemän päivän kuluttua. Tilannetta näin yksinkertaistettuna arvioituna on mahdollista, että paperiteollisuuden toimijoiden tulkinta tilanteesta on oikea. Lopulta kyse on kuitenkin asiassa esitettävästä näytöstä työtaistelutoimenpiteiden ja työnteon estymisen välisestä yhteydestä sekä riippuvuussuhteesta.

Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella paperiteollisuuden toimijoiden tulkinta työsopimuslain 2 luvun 12.2 §:n sisällöstä tullaan saattamaan tuomioistuimen arvioitavaksi. Jos näin on, tähänkin asiaan saadaan myöhemmin ratkaisu – mahdollisesti korkeimmasta oikeudesta asti.

Asianajotoimisto Amos Oy palvelee työsopimuksiin ja työsuhteeseen liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä. Olethan meihin yhteydessä, mikäli tarvitse apua

Artikkelin kirjoitti lakimies OTM Santeri Valkamo. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p. 010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä.