Tuntematon edunvalvontavaltuutus?

16.05.2022

Usein sanotaan, että tilastot eivät valehtele. Suomalaisessa yhteiskunnassa on fakta, että väestö ikääntyy vauhdilla. Väestön ikääntyessä on myös selvää, että tarve asioiden hoitamiselle kasvaa ihmisten toimintakyvyn heiketessä. Monet suomalaiset tuntevat perinteisen edunvalvonnan keinona järjestää asioiden hoitaminen toimintakyvyttömyyden iskiessä. Tuntemattomammaksi on kuitenkin jäänyt edunvalvontavaltuutus, jota koskeva laki on meillä ollut voimassa jo 15 vuoden ajan.

Toukokuussa 2022 Suomessa on käynnistynyt holhousviranomaisen eli Digi- ja väestötietoviraston useiden eri organisaatioiden kanssa yhteistyössä järjestämä Omissa käsissä -kampanja, jonka tarkoituksena on lisätä edunvalvontavaltuutuksen tunnettuutta. Vaikka Lakiasiaintoimisto Amos ei ole kampanjan virallinen yhteistyökumppani, myös me kannustamme kampanjan myötä kaikkia miettimään oman edunvalvontansa järjestämiseen liittyviä asioita.

Mikä ja miksi?

Edunvalvontavaltuutuksella tarkoitetaan lyhyesti edunvalvontavaltakirjassa valtuutetulle annettua valtuutusta hoitaa valtuuttajan eli edunvalvontavaltakirjan laatijan asioita silloin, kun hän ei tähän enää itse sairauden tai muun syyn vuoksi kykene. Valtakirjassa valtuutettu voidaan valtuuttaa hoitamaan valtuuttajan taloudellisia asioita sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä asioita.

Edunvalvonta ja itsemääräämisoikeus ovat yleensä olleet osin jännitteisessä suhteessa. Itsemääräämisoikeus on tärkeä oikeus, jolla tarkoitetaan ennen kaikkea henkilön oikeutta vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Edunvalvontavaltuutus on hyvä keino turvata itsemääräämisoikeuden toteutuminen jo ennakollisesti, valtakirjassa annetulla tahdonilmaisulla. Valtakirja onkin syytä ymmärtää ennen kaikkea valtuuttajan henkilökohtaisesti tahdonilmaisuksi siitä, miten hän haluaa asiansa järjestettävän. Tämä tahdonilmaisu saa valtakirjassa juuri sellaisen muodon, kuin valtuuttaja haluaa sen saavan.

Ilman edunvalvontavaltakirjaa edunvalvonta toteutetaan holhoustoimilain pohjalta. Tämä tarkoittaa, että ihminen voi olla ajautua tilanteeseen, jossa hän joutuu yleisen edunvalvonnan piiriin. Suomessa kaikilla on oikeus edunvalvontaan tilanteen niin vaatiessa, mikä toki on erinomaisen hyvä uutinen. Huono uutinen on puolestaan se, että tässäkään suhteessa tilastot eivät valehtele: esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yhdellä yleisellä edunvalvojalla saattaa olla useita satoja päämiehiä. Vaikka yleiset edunvalvojat tekevät parhaansa, on sanomatta selvää, että tällaisessa tilanteessa edunvalvoja ei voi päämiestensä etua kovinkaan yksilöllisesti valvoa. Mahdollista on myös, että yleisen edunvalvojan sijasta joku lähipiiriin kuuluva henkilö määrätään holhousviranomaisen tai tuomioistuimen päätöksellä edunvalvojaksi. Tällöin edunvalvottava ei kuitenkaan itse pääse vaikuttamaan edunvalvojan oikeuksiin ja velvollisuuksiin, vaan ne seuraavat suoraan laista. Määrätyn edunvalvojan on esimerkiksi laadittava vuositili holhousviranomaiselle. Lisäksi monet oikeustoimet ovat luvanvaraisia. Laatimalla edunvalvontavaltakirjan voi välttää ylimääräisen byrokratian tilanteissa, jossa sille tuskin on tarvetta.

Ja ei kun edunvalvontavaltakirjaa kirjoittamaan – vai?  

Edunvalvontavaltakirja on juridinen, muotomääräinen asiakirja, joten asiantuntija-avun käyttäminen on erittäin suositeltavaa. Digi- ja väestötietoviraston tilastojen mukaan vuosittain noin 20 prosenttia edunvalvontavaltakirjoista jää syystä tai toisesta vahvistamatta. Tilanteessa, jossa valtakirjaa ei kyetä siinä olevien muoto- tai muiden virheiden vuoksi vahvistamaan, uuden valtakirjan laatiminen saattaa olla jo mahdotonta esimerkiksi liian pitkälle edenneen muistisairauden vuoksi. Valtakirjan laatimiseen kannattaa panostaa silloin, kun se on vielä mahdollista.

Asiantuntija on myös nähnyt työssään mitä moninaisemman määrän erilaisia tilanteita ja osaa antaa hyviä käytännön neuvoja sellaisista asioista, joita ei ehkä muuten tulisi ajatelleeksi. Tiedätkö esimerkiksi, saako valtuutettu lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta? Tai osaatko sanoa, millaisissa tilanteissa valtuutettu voi olla esteellinen toimimaan valtuuttajan puolesta?  Ilman asiantuntija-apua kuvattuja tilanteita ei ehkä tule ajatelleeksi tai niihin ei muuten osaa tarkoituksenmukaisesti varautua.

Edunvalvontavaltakirja on kiistatta tärkeä asiakirja. Sen laatiminen kannattaa aina. Ennakointi on viisasta, se helpottaa ja tuo turvaa sinun sekä läheistesi elämään.

Artikkelin kirjoitti oikeusnotaari Santeri Valkamo. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p. 010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä.

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Minkälainen on hyvä edunvalvontavaltakirja?
Koska edunvalvontavaltakirja kannattaa laatia?