fbpx

Perintö jaetaan perillisten kesken.

 

Kun ihmisestä aika jättää, hänen jäämistönsä eli perintö jaetaan perillisten kesken. Perilliset määräytyvät Suomen lain sekä perinnönjättäjän laatiman testamentin mukaan. Useimmiten perintö jaetaan edesmenneen jälkeläisille (joita kutsutaan rintaperillisiksi) tai jälkeläisten puuttuessa leskelle tai testamentinsaajalle.

Aivan ensimmäiseksi tehdään perunkirjoitus, josta selviää edesmenneen henkilön varallisuus. Perintöverotus määräytyy juuri perunkirjoituksessa ilmoitettujen summien ja perinnönsaajien sukulaisuussuhteen mukaisesti.
Tämän jälkeen vainajan omaisuudelle tehdään perinnönjako. Perinnönjaossa sovitaan, mitä kukin osakas saa itselleen edesmenneen jäämistöomaisuudesta, kuten pankkitilillä olevista varoista tai muusta omaisuudesta. Jaettavaa perintöä on se kuolinpesän netto-omaisuus, joka jää, kun kaikki tiedossa olevat velat on maksettu. Perinnönjako voi koskea koko jäämistöä tai vain osaa siitä.

Perinnönjaolle ei ole olemassa määräaikaa.

Perinnönjaossa kuolinpesän osakkaat saavat vapaasti sopia, mitä omaisuutta kukin saa. Tätä sopimusta kutsutaan perinnönjakosopimukseksi. Se on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Jos pesän osakkaana on alaikäinen, perinnönjakosopimukseen tarvitaan maistraatin lupa.
Kuolinpesän riitatilanteessa on mahdollista, etteivät osakkaat pysty yhteisesti sopimaan kuolinpesän omaisuuden myynnistä tai perinnön jakamisesta. Tällöin osakkaan oikeusturvakeinona on pesänselvittäjän ja pesänjakajan hakeminen käräjäoikeudelta.

Ositus

Ennen perinnönjakoa tehdään ositus, mikäli edesmennyt oli avioliitossa, eikä puolisoilla ollut avio-oikeuden poissulkevaa avioehtosopimusta. Perinnönjako ja ositus ovat kaksi erillistä tapahtumaa. Ositus toimitetaan aina ennen perinnönjakoa. Osituksessa selvitetään mikä osa omaisuudesta kuuluu leskelle ja mikä perillisille. Tämän jälkeen voidaan edetä perinnönjakoon.
Ositus toimitetaan useimmiten samassa sopimuksessa kuin perinnönjako. Ositukselle, kuten ei perinnönjaollekaan, ole olemassa määräaikaa.

Perinnönjaon toteuttaminen

Kun perinnönjakosopimus on tehty ja voidaan toteuttaa perinnönjako. Pesän osakkaat voivat valtuuttaa yksilöidyllä valtakirjalla yhden henkilön hoitamaan perinnönjakoa ja muita kuolinpesän pankkiasioita.
Kuolinpesään kuuluvat rahasto-osuudet voidaan myydä kuolinpesän nimissä, tai ne voidaan myös siirtää perinnönjakokirjan perusteella osakkaan omaan rahastosalkkuun.

Perintövero – milloin täytyy maksaa perintöveroa?

Perukirjan perusteella Verohallinto määrää perillisten perintöveron. Perintövero lasketaan pääsääntöisesti perukirjaan merkityn arvon perusteella.

Jos omaisuuden arvo on kohonnut kuolinpäivästä myyntipäivään, täytyy maksaa luovutusvoittoveroa, joka määräytyy myyntihinnan ja perintöverotuksessa vahvistetun arvon erotuksesta. Jos omaisuus myydään voitolla ennen perinnönjakoa, luovutusvoittovero määrätään jakamattomalle kuolinpesälle ja jos taas myynti tapahtuu perinnönjaon jälkeen, luovutusvoittovero määrätään perinnönjaossa omaisuuden saaneelle pesän osakkaalle.
Mahdolliset myyntiaikeet kannattaa ennakoida jo perunkirjoitusvaiheessa, sillä luovutusvoittovero on perintöveroa korkeampi.

 

Artikkelin kirjoitti Lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Pienennä perintöveroa testamentilla
Oikeus lakiosaan – Perinnön lakiosa
Näin perintöverotuksessa voi säästää

 

Varaa aikasi nyt