Miten perintövero määräytyy?

21.03.2022

Perintö jaetaan perillisten kesken

Kun ihmisestä aika jättää, hänen jäämistönsä eli perintö jaetaan perillisten kesken. Perilliset määräytyvät Suomen lain sekä perinnönjättäjän laatiman testamentin mukaan. Useimmiten perintö jaetaan edesmenneen jälkeläisille (joita kutsutaan rintaperillisiksi) tai jälkeläisten puuttuessa leskelle tai testamentinsaajalle.

Aivan ensimmäiseksi tehdään perunkirjoitus, josta selviää edesmenneen henkilön varallisuus ja perikunta. Perintöverotus määräytyy juuri perunkirjoituksessa ilmoitettujen summien ja perinnönsaajien sukulaisuussuhteen mukaisesti.
Perunkirjoituksen ja velkojen maksun jälkeen vainajan omaisuudelle voidaan tehdä perinnönjako. Perinnönjaossa sovitaan, mitä kukin osakas saa itselleen edesmenneen jäämistöomaisuudesta, kuten pankkitilillä olevista varoista tai muusta omaisuudesta. Jaettavaa perintöä on se kuolinpesän netto-omaisuus, joka jää jäljelle, kun kaikki tiedossa olevat vainajan velat on maksettu. Perinnönjako voi koskea koko jäämistöä tai vain osaa siitä.

Perinnönjaolle ei ole olemassa määräaikaa. Se voidaan käynnistää heti perukirjan valmistuttua.

Perinnönjaossa kuolinpesän osakkaat saavat vapaasti sopia, mitä omaisuutta kukin saa. Tätä sopimusta kutsutaan perinnönjakosopimukseksi. Se on tehtävä kirjallisesti. Tämä perinnönjakosopimus tulee toimittaa verohallintoon. Jos pesän osakkaana on alaikäinen, perinnönjakosopimukseen tarvitaan Digi- ja väestötietoviraston (DVV) lupa.

Kuolinpesän riitatilanteessa on mahdollista, etteivät osakkaat pysty yksimielisesti sopimaan kuolinpesän omaisuuden myynnistä tai perinnön jakamisesta. Tällöin osakkaan oikeusturvakeinona on pesänselvittäjän ja pesänjakajan hakeminen käräjäoikeudelta. Tällöin pesänjakajana toimiva henkilö jakaa kuolinpesän.

Ositus toimitettava ennen perinnönjakoa

Ennen perinnönjakoa tehdään ositus, mikäli edesmennyt oli avioliitossa, eikä puolisoilla ollut avio-oikeuden poissulkevaa avioehtosopimusta. Perinnönjako ja ositus ovat kaksi erillistä tapahtumaa. Ositus toimitetaan aina ennen perinnönjakoa. Osituksessa selvitetään mikä osa omaisuudesta kuuluu leskelle ja mikä perillisille. Osituksen jälkeen voidaan edetä perinnönjakoon.

Ositus kirjataan useimmiten samassa sopimuksessa kuin perinnönjako. Ositukselle, kuten ei perinnönjaollekaan, ole olemassa määräaikaa. Asiakirja nimetään tällöin ositus- ja perinnönjakosopimukseksi. Tarvittaessa asian osaava lakimies pystyy laatimaan teille tällaisen asiakirjan.

Soita 010 299 5090 . Varaa ilmainen alkukartoitus

Miten perinnönjako tehdään?

Kun perinnönjakosopimus on tehty, voidaan toteuttaa perinnönjako. Pesän osakkaat voivat valtuuttaa yksilöidyllä valtakirjalla yhden henkilön hoitamaan perinnönjakoa ja esimerkiksi jakamaan pankkitililtä varat perinnönjakosopimuksen mukaisesti kaikille kuolinpesänosakkaille.
Kuolinpesään kuuluvat rahasto-osuudet ja arvopaperit voidaan myydä kuolinpesän nimissä tai ne voidaan myös siirtää perinnönjakokirjan perusteella osakkaan omaan rahastosalkkuun.

Kukin kuolinpesän osakkaista saa sen omaisuuden, mitä perinnönjakosopimuksessa on sovittu. Osakkaat voivat vapaasti sopia kuka saa minkälin laatusta omaisuutta.

Perintövero – milloin täytyy maksaa perintöveroa?

Perukirjan perusteella Verohallinto määrää perillisten perintöveron. Perintövero lasketaan pääsääntöisesti perukirjaan merkityn arvon perusteella.

Jos omaisuuden arvo on kohonnut kuolinpäivästä myyntipäivään, täytyy erotuksesta maksaa luovutusvoittoveroa, joka määräytyy myyntihinnan ja perintöverotuksessa vahvistetun arvon erotuksesta. Jos omaisuus myydään voitolla ennen perinnönjakoa, luovutusvoittovero määrätään jakamattomalle kuolinpesälle. Jos taas myynti tapahtuu perinnönjaon jälkeen, luovutusvoittovero määrätään perinnönjaossa omaisuuden saaneelle pesän osakkaalle.

Mahdolliset myyntiaikeet kannattaa ennakoida jo perunkirjoitusvaiheessa, sillä luovutusvoittovero on perintöveroa korkeampi ja omaisuus kannattaa siis perukirjassa arvostaa käypään arvoonsa.

Verohallinnossa olevan ruuhkan johdosta, perintövero erääntyy maksettavaksi noin 1-1,5 vuoden kuluttua perunkirjoituksesta.

Artikkelin kirjoitti Lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä. Artikkelia päivitetty 21.3.2023.

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Pienennä perintöveroa testamentilla
Oikeus lakiosaan – Perinnön lakiosa
Näin perintöverotuksessa voi säästää

 

Asianajaja Tuula Rainto, Asianajotoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090