Yrityksen joutuessa syystä tai toisesta taloudellisiin vaikeuksiin on eräänä, ja yleensä viimeisenä vaihtoehtona yrityssaneeraus. Saneerausmenettely on mielestämme hyvä keino yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi sekä yrityksen ja sen omistajien etujen suojelemiseksi. Yrityssaneeraus toimii sitä paremmin, mitä aiemmin sitä haetaan.
Yrityssaneeraus ja sen edellytykset
Saneeraus on jatkamiskelpoisille yrityksille luotu menettely, jonka avulla voidaan päästä kriittisen vaiheen yli ja jatkaa toimintaa. Pitkäaikaisista vuokra- ja muista sopimuksista on mahdollisuus päästä yrityssaneerauksessa irti ja saada suoja konkurssia vastaan siksi ajaksi, kun saneeraushakemus on vireillä ja, jos yritys pääsee saneeraukseen, myös siksi aikaa, kun saneerausohjelmaa noudatetaan.
Edellytyksenä yrityssaneerauksen aloittamiselle on maksukyvyttömyys tai sen uhka. Saneeraukseen ei pääse, jos arvioidaan, ettei yritys pysty maksamaan uusia velkojaan tai ettei sen liiketoimintaa voi saneerata kannattavaksi. Saneerauksessa yrityksen pitää olla jatkamiskelpoinen eli saneerauksella liiketoiminta saadaan kannattavaksi.
Saneerauksessa yrityksen toimintaa järjestellään uudelleen. Kannattamatonta toimintaa lopetetaan tai myydään pois ja keskitytään kannattavaan toimintaan. Keskeistä yrityssaneerauksessa on velkojen läpikäyminen.
Käräjäoikeus arvioi, riittävätkö velallisen varat saneerauskustannuksiin ennen kuin se tekee päätöksen saneerausmenettelyn aloittamisesta. Velallisen pitää kyetä maksamaan menettelyn vireille tulon jälkeiset kustannukset eli velkoja ei saa tulla lisää. Yleensä yrityksen velkoja leikataan ja jäljelle jääville veloille tehdään uusi maksuohjelma. Yritys saa leikatut velkansa anteeksi, jos se kykenee hoitamaan saneerausohjelman loppuun sovittujen ehtojen mukaisesti.
Yrityssaneeraushakemus
Yrityssaneeraushakemuksen laatimiseen pitää varata vähintään viikko aikaa, jotta ehdimme saada kaikki tarvittavat tiedot yritykseltä ja laatia asianmukaisen hakemuksen. Toinen viikko pitää varata tilintarkastajan lausuntoon saneeraushakemuksesta.
Yleensä haemme heti yrityssaneeraushakemuksessa suojaa velkojia vastaan eli väliaikaisia kieltoja, kuten maksu- ja vakuudenasettamiskieltoa, perintäkieltoa, ulosmittauskieltoa sekä muiden täytäntöönpanotoimenpiteiden kieltoja. Näitä ei tuomioistuin automaattisesti aina myönnä pelkän hakemuksen perusteella, mutta hyvin laaditulla ja perustellulla hakemuksella nostetaan myös väliaikaisten kieltojen todennäköisyyttä.
Tuomioistuin pyytää suurimmilta velkojilta, yleensä pankeilta, verottajalta ja eläkevakuutusyhtiöiltä, lausumaa yrityssaneeraushakemuksesta. Jos velkojat vastustavat saneerausta, järjestää tuomioistuin istuntokäsittelyn asiassa, missä hakemukseen liittyviä asioita ja velkojien vastustusperusteita käsitellään.
Yrityssaneerauslaissa on määritelty erikseen esteperusteet, jotka estävät yrityssaneeraukseen pääsemisen. Näitä esteperusteita ovat:
- on todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa
- on todennäköistä, että velallisen varat eivät riitä saneerausmenettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen;
- on todennäköistä, että velallinen ei kykene maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja;
- on perusteltua syytä olettaa, että saneerausohjelman aikaansaamiselle tai vahvistamiselle ei ole edellytyksiä; tai
- velallisen kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen
Keskeistä hakemuksen menestymiselle on, että yrityksen kirjanpito on ajantasainen ja luotettava. Velkojilta voidaan pyytää hyväksyntä yrityssaneeraukseen jo etukäteen, ja joissain tapauksissa velkoja voi olla myös yrityksen mukana saneeraukseen hakijana.
Vireillä oleva konkurssihakemus ei sinänsä estettä yrityssaneeraukselle, mutta saneeraushakemuksen menestymisen kannalta on parempi tehdä yrityssaneeraushakemus ennen sitä.
Saneerausmenettely eli selvittelyvaihe
Tuomioistuimen päätettyä aloittaa saneerausmenettelyn, nimeää se myös selvittäjän, joka on yleensä yrityssaneerauksiin erikoistunut lakimies. Selvittäjän tehtävänä on laatia saneeraussuunnitelma yhdessä yrityksen kanssa. Yrityksen johdolla säilyy tästä huolimatta päätäntävalta yhtiön asioista, mutta selvittäjältä tulee pyytää suostumus merkittäviin päätöksiin. Selvittäjä toimii myös velkojien etujen valvojana.
Saneerausohjelmaehdotuksessa määritellään keinot yrityksen liiketoiminnan saamiseksi kannattavaksi. Lähes kaikki ohjelmaehdotukset sisältävät myös eri tavalla toteutettuja velkajärjestelyjä. Velkajärjestelyiden tarkoituksena on muuttaa yrityksen lainojen takaisinmaksuehtoja mm. maksuajan, koron, lyhennysaikataulun ja viime kädessä myös pääoman suhteen. Saneerausohjelman velkajärjestelyn keskeisin ja merkittävin osa on velkojen uudelleenjärjestely eli velkojen ”leikkaaminen.”
Saneerausohjelman vahvistaminen
Selvittäjä neuvottelee velkojien kanssa ja laatii yrityksen kanssa saneerausohjelmaehdotuksen. Yleensä pyritään saamaan mahdollisimman monelta velkojalta hyväksyntä. Selvittäjä toimittaa tämän jälkeen suunnitelman käräjäoikeudelle käsiteltäväksi ja vahvistettavaksi.
Velkojat tai velkojaryhmät päättävät saneerausohjelman hyväksymisestä. Velkojien päätöksenteon jälkeen seuraa saneerausmenettelyn vahvistamisvaihe. Siinä tuomioistuin päättää saneerausohjelmaehdotuksen vahvistamisesta, mikäli sille saadaan riittävä velkojien kannatus. Saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen tulee siitä kaikkia osapuolia sitova ja kaikki saneerausohjelmassa olevat velallisen velvoitteet ja niiden ehdot muuttuvat.
Saneerausohjelman kesto määrätään vahvistamisen yhteydessä. Yleensä ohjelmat kestävät noin 4–6 vuotta, joskus pidempäänkin. Yritys saa leikatut velkansa anteeksi, jos se kykenee hoitamaan saneerausohjelman loppuun sovittujen ehtojen mukaisesti.
Varsinainen saneeraus
Samalla kun käräjäoikeus vahvistaa saneerausohjelman se nimeää myös saneerausohjelman valvojan ja saneerausmenettely alkaa. Käytännössä saneeraustoimet on yleensä aloitettu jo saneerauksen hakuvaiheessa tai jopa sitä ennen.
Tuomioistuin ei valvo ohjelman toteutumista, vaan se on valvojan ja velkojien tehtävä. Valvoja antaa määräajoin velkojille ja mahdolliselle velkojatoimikunnalle selvityksiä ohjelman toteuttamisesta. Jos yritys ei pysty noudattamaan saneerausohjelmaa, voidaan saneeraus määrätä keskeytymään.
Jari Sotka
Asianajaja, MBA
Puh. 040 544 0610
[email protected]
Asianajotoimisto Amos Oy
www.amoslaki.fi
Kirjoittaja on avustanut kymmeniä yrityksiä yrityssaneerauksissa ja on myös toiminut lakimiehenä ja asianajajana yli 25 vuotta keskittyen koko työuransa ajan pienten ja keskisuurten yritysten oikeudellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen.