Ylityöt ja niistä sopiminen

16.09.2022

Ylityöllä tarkoitetaan lyhyesti määriteltynä työtä, joka ylittää työntekijän säännöllisen työajan enimmäismäärän. Työaikalain niin sanotun yleissäännön mukaan säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ylittäminen ei kuitenkaan itsessään riitä: säännöllisen työajan ylittävä työ katsotaan ylityöksi ainoastaan, jos se tehdään työnantajan aloitteesta ja työnantajan hyväksymänä. Jos työntekijä pidentää työpäiväänsä haastavan työtilanteen ja lähestyvien määräaikojen johdosta 8 tunnista esimerkiksi 12 tuntiin ilman, että tästä on työnantajan kanssa sovittu tai työnantaja ei ole antanut tähän ”hiljaista hyväksyntäänsä”, kyseessä saattaa olla eräs harmaan ylityön tilanne.

Jotta asiat eivät olisi liian yksinkertaisia, ylitöitä tarkastellaan paitsi vuorokausikohtaisesti, myös viikoittaisesti. Vuorokautisena ylityönä pidetään työtä, joka ylittää työaikalaissa säädetyn vuorokausikohtaisen säännöllisen enimmäistyöajan eli kahdeksan tuntia. Viikoittaista ylityötä puolestaan on työ, joka ylittää viikoittaisen säännöllisen 40 tunnin enimmäistyöajan mukaan lukematta vuorokautista ylityötä. Viikoittaista ylityötä taas on työ, joka ylittää laissa säädetyn viikoittaisen säännöllisen enimmäistyöajan vuorokautista ylityötä mukaan lukematta. Jaksotyössä edellä mainittua jaottelua ei kuitenkaan sovelleta, vaan jaksotöissä ylitöiden laskemiseen ja korvaamiseen käytetään omia laskukaavojaan. Lisäksi työehtosopimuksista voi – ja useasti onkin – ylitöihin ja niiden korvaamiseen liittyviä erityisiä määräyksiä, jotka voivat poiketa työaikalain sääntelystä.

Ylityö tulee erottaa käsitteellisesti lisätyöstä, jota kyllä tehdään sovitun säännöllisen työajan ulkopuolella mutta laissa säädettyä säännöllistä työaikaa ylittämättä. Toisin sanoen: jos jonain päivänä olet töissä sovittua työaikaasi pidempään, mutta työaikasi pysyy työaikalaissa säädetyn säännöllisen työn enimmäismäärän välissä, kyseessä on lisätyö eikä ylityö.

Ylityöt ja työsopimus

Välillä vastaan tulee työsopimuksia, joissa on sovittu työntekijän suostuvan ylitöiden tekemiseen tilanteen niin vaatiessa. Esimerkiksi esimiestehtäviin ja asiantuntijatyössä saatetaan usein ajatella, että tällainen työsopimus on jopa välttämättömyys. Vaikka mainittu sopimusehto vaikuttaisi nopeasti tarkoituksenmukaiselta joustolta puolin ja toisin, on syytä huomioida, että työsopimuksessa annettu ennakollinen suostumus ylitöistä ei itse asiassa ole pätevä. Ylitöistä sopiminen edellyttää pääsääntöisesti tapauskohtaista työnantajan aloitetta ylitöiden tekemisestä ja työntekijän suostumusta tähän.

Toisin kuin ylitöiden kohdalla, lisätöistä voidaan sopia pätevästi työsopimuksessa. Jos suostumus lisätöiden tekemiseen on annettu työsopimuksessa, työntekijä on lähtökohtaisesti velvollinen tekemään lisätöitä työnantajan niin määrätessä.

Korvaukset ylitöistä

Ylitöiden tekemisestä on saatava korvaus – joko palkkaa tai vapaita. Usein lähtökohtana on, että ylitöistä maksetaan korotettua palkkaa, jonka suuruus riippuu muun muassa tehtyjen ylityötuntien määrästä ja tyypistä. Vuorokautisesta ylityöstä on maksettava kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja niitä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä on maksettava 50 prosentilla korotettu palkka. Mahdollista on myös, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia ylityökorvauksen vaihtamisesta joko kokonaan tai osittain vastaavaan palkalliseen vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana.

Ylitöihin ja niiden korvaamiseen liittyvät tilanteet edellyttävät niin työnantajalta kuin työntekijältä laajaa perehtyneisyyttä ja osaamista. Työntekijän näkökulmasta tärkeää on, että tehdyistä ylitöistä saadaan asianmukainen korvaus. Työnantajan tulee puolestaan huolehtia muun muassa työaikakirjakirjanpidon järjestämisestä sekä siitä, että käytettävissä oleva työaika riittää työtehtävien suorittamiseen.

Lakiasiaintoimisto Amos palvelee työsuhteeseen liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä. Jos sinulla on työaikalakiin tai ylitöihin liittyvä kysymys, otathan meihin yhteyttä, niin autamme sinua ongelmassasi! Artikkelin kirjoitti oikeusnotaari Santeri Valkamo. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p. 010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä.

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Työoikeus ja HR-asiat
Työsopimuksen irtisanominen henkilöön liittyvistä syistä
Kuka saa lukea työsähköpostini?