Perintöverotuksessa voidaan hyödyntää verosuunnittelua. Tässä artikkelissa kiinnitetään huomiota perittävän asunnon tai kiinteistön verotuksellisiin näkökulmiin.

Suomen perintöverotus on Euroopan ankarimpia

Suomessa maksetaan korkeita veroja. Kansainvälisessä vertailussa esimerkiksi kansallinen tuloverotuksemme on suurissa tuloluokissa ankaraa, pienituloisten verotuksen ollessa toisaalta lähellä Eurooppalaista keskiarvoa.

Portugali, Viro, Ruotsi, Venäjä, Itävalta ja Norja ovat luopuneet perintöverosta kokonaan. Perintöverotus on käytössä Saksassa, Ranskassa, Hollannissa ja Tanskassa, mutta kaikissa näissä maissa verotus kohdistuu vain huomattavan suuriin perintöihin ja veroaste on matalampi kuin Suomessa. Perintövero on jatkuvan kritiikin kohteena etenkin siitä syystä, että se heikentää perheyritysten mahdollisuutta jatkaa toimintaa seuraavissa polvissa. Lisäksi perintöveroa maksetaan omaisuudesta, josta perittävä on jo kertaalleen eläessään maksanut kaikki tulojen ja omaisuuden hankkimiseen liittyvät verot.

Suomessa on käytössä kahden veroluokan malli, jossa alhaisempaa I luokan veroa maksavat aviopuoliso ja rintaperilliset ja ankarampaa II luokan veroa muut perilliset ja perinnönsaajat. Verovapaata perintö on kummassakin veroluokassa 20.000 euroon asti ja sen jälkeen verotus ankaroituu progressiivisesti. Voit laskea tarkan perintöverosi määrän sivuillamme olevasta perintöverolaskurista.

Perintöverotus on Suomessa erityisen ankaraa suurien perintöjen kohdalla. Tällaisissa tilanteissa verosuunnitteluun on syytä kiinnittää huomiota sekä perittävän eläessä että kuoleman jälkeen.

Asuntojen ja kiinteistöjen periminen – vältä ylisuuri luovutusvoittovero!

Suurimman osan kuolinpesien varallisuudesta muodostavat asunto-osakeyhtiöiden osakkeet, sekä kiinteistöt, yleisimmin mökit ja omakotitalot. Verotuksen kannalta on keskeistä, onko perillisten tarkoitus myydä peritty asunto vai pitää se. Mikäli asunto pidetään, maksettavaksi tulee perintövero, mutta mikäli asunto on tarkoitus myydä, kyseeseen tulee myös luovutusvoittovero, josta puhutaan usein myös ”myyntivoittoverona”.

Asunto myydään verottajan silmissä ”voitolla”, mikäli myyntihinta on suurempi kuin perunkirjoitukseen merkitty asunnon arvo perittävän kuolinhetkellä. Mikäli asunto on merkitty perukirjaan 200.000 euron arvoiseksi ja se myydään 240.000 eurolla, voittoa kertyy 40.000 euroa. Luovutusvoitosta maksetaan 30.000 euroon asti veroa 30 % ja 30.000 euron ylittävältä osalta 34.000 euroa. Esimerkkitapauksen 40.000 euron voitosta tulee maksettavaksi siis 12.400 euroa luovutusvoittoveroa.

Toisinaan asunnon arvo painetaan perukirjassa huolimattomuudesta tai pienempien perintöverojen toivossa hieman todellista alhaisemmaksi. On mahdollista, ettei verottaja kiinnitä tähän ilmoitettuun asunnon arvoon huomiota, mutta tilanne kostautuu asunnon myynnin yhteydessä. Koska edellisen esimerkin asunto oli todellisuudessa 240.000 euron arvoinen, siitä olisi oikein ilmoitettuna kertynyt perintöveroa maksettavaksi 28.100 euroa kaiken yksin perivälle rintaperilliselle, eikä luovutusvoittoveroa olisi tullut maksettavaksi lainkaan. Asunnon aliarvostamisen seurauksena perillinen joutuu maksamaan asunnosta perintöveroa 21.700 euroa ja asunnon myynnistä luovutusvoittoveroa 12.400 euroa, yhteensä siis 34.100 euroa. Veroja kertyy maksettavaksi 6.000 euroa enemmän, vaikka alun perin tarkoitus olikin säästää veroissa.

Mikäli asunnon olisi perinyt kolme rintaperillistä, aliarvostuksen veroseuraamus olisi vielä ankarampi: oikein ilmoitettuna perilliset olisivat maksaneet perintöveroa kukin 6.100 euroa, mutta luovutusvoittoverojen jälkeen vero nouseekin 8.500 euroon perillistä kohti ja kokonaisuudessaan perinnöstä maksetaan 7.200 euroa enemmän veroa. 

Lisäselvitys ja oikaisupyyntö perintöverotuksesta verottajalle

Yllä esitettyyn esimerkkiin voidaan kuitenkin vaikuttaa verottajalle tehtävällä lisäselvityksellä ja tarvittaessa oikaisupyynnöllä. Mikäli asunto ilmoitettiin perukirjassa 200.000 euron arvoiseksi ja se onnistutaankin myymään 240.000 eurolla, toteutuneesta kaupasta voidaan jälkikäteen ilmoittaa verottajalle lisäselvityksellä. Lisäselvityksen liitteenä toimitetaan kopio kauppakirjasta ja verottaja päivittää asunnon arvon perukirjaan. Samalla voidaan ilmoittaa esimerkiksi asunnon remontoinnista ja kunnostamisesta aiheutuneista menoista, jotka pienentävät luovutusvoittoveroa. Lisäselvitys on mahdollista tehdä niin kauan kuin perintöverotusta ei ole vielä toimitettu ja käytännössä tämä aika on noin vuosi.

Kun perintöverotus on jo toimitettu, esimerkin tilannetta voidaan korjata oikaisupyynnöllä. Oikaisupyynnön laatiminen on lisäselvitystä monimutkaisempaa ja onkin tarpeellista pyytää kuolinpesien verotukseen erikoistuneelta juristilta vähintäänkin tilannearvio tapauksesta. Oikaisupyyntö voidaan toimittaa viiden vuoden ajan perintöverotuksen toimittamisesta lähtien. Tämä kannattaa pitää mielessä, jos esimerkiksi muutama vuosi sitten peritty ja perillisten pitämä asunto päätetäänkin myydä. Esimerkkitapauksessa asunnon arvo oli 240.000 euroa. Mikäli kyseessä olisi erityisen arvokas asunto, esimerkiksi 800.000 euron huoneisto Helsingin keskustassa, verotuksellisien näkökohtien sivuuttaminen perintöverotuksessa ja asunnon myynnissä voi pahimmillaan aiheuttaa useita kymmeniä tuhansia euroja suuremmat veroseuraamukset siihen nähden, jos verotus olisi otettu asianmukaisesti ja ajoissa huomioon.

Huolimattomalla verosuunnittelulla voidaan lisäksi menettää alaikäisyys- ja puolisovähennyksestä saatavat edut. Kun perintöverotuksen alaraja on 20.000 euroa, alaikäinen perinnönsaaja voi kuitenkin saada perintöä verovapaasti 60.000 euroon ja leski 110.000 euroon asti. Nämä vähennykset eivät koske luovutusvoittoveroa.

Hankintameno-olettaman hyödyntäminen ja perintö

Mikäli asunto myydään yli kymmenen vuoden kuluttua sen perintönä saamisesta, luovutusvoittoa laskettaessa voidaan soveltaa hankintameno-olettamaa. Silloin hankintamenoksi – jonka yli menevä myyntihinta on siis voittoa – katsotaan 40 % myyntihinnasta. 240.000 euron asunnon luovutusvoitto olisi tällöin 144.000 euroa ja luovutusvoittoveroa kertyy maksettavaksi 47.760 euroa.

Mikäli perittävä on myymässä useita vuosia sitten perimäänsä asuntoa, joka on arvostettu syystä tai toisesta erittäin alhaiseksi perittävän perukirjaan ja oikaisupyynnön määräaikakin on jo mennyt, voi olla syytä odottaa kymmenen vuoden omistusajan kulumista. Esimerkin tapauksessa tämä olisi verotuksellisesti järkevämpää, mikäli 240.000 euron asunto on arvostettu perukirjassa esimerkiksi 80.000 euroon. Ilman hankintameno-olettaman soveltamista luovutusvoittoveroa kertyisi maksettavaksi 53.200 euroa eli 5.440 euroa enemmän. Jos asunto on peritty yhdeksän vuotta sitten, kannattavaa olisi odottaa myyntiä vielä vuosi veroedun saavuttamiseksi. 

Perittävän asunnon ja kiinteistön perintöverotuksen muistilista

Kun perinnönjättäjältä jää perillisille asunto tai kiinteistö, ainakin seuraavat seikat tulisi ottaa asianmukaisesti huomioon verotuksen näkökulmasta:

  • Onko asunto tai kiinteistö tarkoitus myydä vai pitää?
  • Onko asuntoa tai kiinteistöä tarkoitus remontoida tai kunnostaa ennen mahdollista myyntiä?
  • Vaikka asunto tai kiinteistö on tarkoitus pitää, saattaako myynti tulla kuitenkin kyseeseen viiden vuoden sisällä perinnön saamisesta?
  • Tullaanko asunto tai kiinteistö mahdollisesti myymään yli kymmenen vuoden kuluttua?
  • Onko lesken tai avolesken tarkoitus jäädä asumaan puolisonsa osin tai kokonaan omistamaan asuntoon tai kiinteistöön?
  • Onko asunnolle tai kiinteistölle odotettavissa huomattavaa arvonnousua lähivuosina?

Näitä kysymyksiä kannattaa pohtia jo ennen perunkirjoituksen toimittamista. Mitä aikaisemmin asunnon tai kiinteistön käyttötarkoituksesta tehdään harkittu suunnitelma, sitä vähemmän verotukselliset seikat tulevat aiheuttamaan murheita tulevaisuudessa.

Artikkelin kirjoitti oikeusnotaari Samvel Margarjan Lakiasiaintoimisto Amos Oy:stä. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p.010 299 5090. Voit tutustua hinnastoomme tästä

 

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset:
Näin perintöverotuksessa voi säästää
Miten perintövero määräytyy?

 

Varaa ilmainen alkukartoitus

 

Soita ilmaiseksi 010 299 5090 (mpm/pvm)